Twitter

Ulkomaalaisten omistus medioissa rajataan viidennekseen

Venäjän valtakunnanduuma hyväksyi perjantaina kolmannessa käsittelyssä joukkotiedotusvälinelain muutokset, joiden mukaan ulkomaiset tahot eivät enää vuoden 2016 helmikuun jälkeen saa omistaa yli 20% osuutta venäläisistä joukkotiedotusvälineistä eivätkä suoraan tai välillisesti ohjata tällaisen tiedotusvälineen haltijaa. Rajoitusten käsittely on yltänyt kansainväliselle tasolle: venäläis-saksalainen kauppakamari käy ”intensiivisiä poliittisia konsultaatioita” asiasta ja Axel Springer -yhtiön johto on RBC-uutistoimiston mukaan informoinut  muutoksista liittokansleri Angela Merkeliä. Kustannustalot rauhoittelevat mainostajia vakuuttaen, että rajoitukset eivät juuri tunnu liiketoiminnassa.

Venäläisten tiedotusvälineiden edunsaajille myönnetään jatkoaika helmikuuhun 2017, johon mennessä omistussuhteita on muutettava siten, etteivät he kontrolloisi tiedotusvälineitä ulkomaisten juridisten henkilöiden kautta.

Aiempi laki tiedotusvälineistä kieltää ulkomaisilta tahoilta välittömän 50% omistusosuuden tv- ja radiokanavissa sekä yhtiöissä, jotka harjoittavat tiedotustoimintaa yli puolessa Venäjän federaation subjekteista tai alueella, jolla asuu yli puolet maan väestöstä.

Muutokset koskevat pääasiassa kolmea mediasegmenttiä. Televisiokanavista kyseessä ovat CTC-, Domashnyi- ja Perets-kanavat, jotka kuuluvat CTC Medialle – siitä 37,9% omistaa ruotsalainen Modern Times Group ja 36% on vapaasti liikkeellä NASDAQissa) -, sekä Disney, josta 49% kuuluu  Walt Disney CO.lle. Toinen segmentti on kaapeli- ja satelliittiverkkojen kautta levitettävät teemakanavat kuten Discovery, TV 1000, Nickelodeon, Sony Sci-Fi jne.. Kolmas muutosten kouriin joutuva mediasegmentti ovat lehdistöä hallitsevat länsimaiset mediatalot. Painoksiltaan suurimpia ovat saksalaiselle Hubert Burda Medialle kuuluva Burda, puoliksi Hearst Corporatinille ja Viktor Shkuleville kuuluva Hearst Shkulev Media, sekä Sanoma Corporationille ja sen ulkomaisille kumppaneille kuuluva Sanoma Independent Media.

Venäläis-saksalaisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Michael Harms katsoo lakimuutoksen rikkovan vuonna 1989 allekirjoitettua maiden välistä investointisuojan edistämiseen tähtäävää sopimusta. Vastaavia sopimuksia on solmittu muidenkin maiden kanssa, mm. Suomen kanssa samana vuonna. Venäläisen lakiasiaintoimiston osakas Fjodor Kravtshenko pitää vetoamista kansainvälisiin sopimuksiin oikeana toimena lehtitalojen taholta. Kravtshenko epäilee kuitenkin sen tehoa, sillä lakimuutokset eivät rajoita vain jonkin yksittäisen maan toimijoita vaan kaikkia ulkomaalaisia. Lisäksi myös Yhdysvaltain ja EU:n Venäjän vastaiset talouspakotteet rikkovat sijoittajien oikeuksia, toteaa Kravtshenko.

Salasana hukassa?