Twitter

Vuokratyövoiman käyttöä rajoitetaan

Venäjä parlamentin alahuone on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka tavoitteena on ollut lisätä vuokratyöntekijöiden suojaa ja oikeuksia työmarkkinoilla. Käytännössä lakimuutos kuitenkin hankaloittaa huomattavasti vuokratyövoiman käyttöä venäläisyrityksissä. 

Lakimuutos määrittelee vuokratyöntekijän seuraavasti: Vuokratyöntekijä on henkilö, joka työskentelee toimeksiantajan palveluksessa mutta joka on työsuhteessa sellaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa, joka ei ole vuokratyöntekijän toimeksiantaja. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa siis sitä, että työnantaja ei itse rekrytoi työntekijäänsä, vaan vuokraa työntekijän ulkopuoliselta yritykseltä. Lakimuutoksen valmistelijoiden mukaan järjestelmä johti usein työntekijän hyväksikäyttöön ja oikeuksien rikkomiseen.

Nyt hyväksytyn lakimuutoksen mukaan toimeksiantaja voi vastaanottaa vuokratyötä välittävältä yritykseltä vuokratyöntekijän korkeintaan yhdeksäksi kuukaudeksi. Lakimuutos määrittelee myös, että toimeksiantaja voi palkata vuokratyövoimaa vain erikseen määriteltyihin tarpeisiin: tuotannon tai palveluntarjonnan kasvattamiseen tai poissaolevan vakituisen henkilöstön työpanoksen korvaamiseen. Vuokratyövoiman käyttö kielletään kokonaan yrityksissä, joissa sen varsinaiset työntekijät ovat lakossa, sekä haitallisen ja vaarallisen työn työpaikoilla.

Kärsijöinä yritykset ja työntekijät

Talouslehti RBK pyysi lakimuutokseen kommenttia vuokratyöyritys Unityn rekrytointipäällikkö Oksana Samohinalta. Samohina kertoi, että mikäli lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat sellaisiin yrityksiin, joilla on vaikeuksia palkan tai sosiaalimaksujen kanssa. Mikäli laki kuitenkin kohdistuu myös rehellisiin toimijoihin, sillä voi olla vakavia seurauksia niin vuokratyötä välittäville yrityksille, kuin koko Venäjän taloudellekin. Pahimmillaan tuotantoa voidaan leikata tai siirtää jopa muihin maihin, RBK kirjoittaa.

– Vuokratyöntekijöille se tarkoittaisi käytännössä varmaa työpaikan menettämistä ja heijastuisi Venäjän työttömyystilastoihin, Samohina kommentoi.

Samohinan mukaan Venäjällä on vuokratyöntekijöitä hyvin erilaisista sosiaalisista ja demografisista luokista. Useimmin mahdollisuutta hyödyntävät opiskelijat ja nuoret asiantuntijat. Näille henkilöille vuokratyö sopii elämäntilanteeseen: he saavat lisätienestejä ja työkokemusta – toimeksiantajayritys puolestaan sijaisia tai työapua kausisesonkien ajaksi. Vuokratyöntekijöitä käyttävät usein myös tunnetut suuryhtiöt ja monet työntekijät näkevät vuokratyön väylänä päästä suoraan yrityksen omille palkkalistoille. Vuokratyövoimaa käytetään laajalti teollisuustuotannossa ja usein suorittavan työn tehtävät on ulkoistettu jopa kokonaan vuokratyöyritykselle.

ManpowerGroupin Venäjän-toimintojen johtaja Vladimir Lazarev toteaa RBK:lle, että vuokratyövoiman käyttö antaa yrityksille mahdollisuuden käyttää juuri sen verran työvoimaa, mitä kulloisenakin ajanjaksona vaaditaan. Lazarev arvioi, että vuokratyöyritysten palkkalistoilla on nykyisellään noin 100 000 – 200 000 henkilöä yhteensä 70 miljoonasta työikäisestä. Länsimaihin verrattuna kyse on Lazarevin mukaan pienestä osuudesta.

Lazarev uskoo, että uudesta laista kärsivät ennen kaikkea yritykset eivätkä työntekijät. Tiukkojen rajoitusten seurauksena yritykset joutuvat ottamaan palkkalistoilleen vakituisia työntekijöitä. Yrityksen työvoimakulut kasvavat, tuotteiden hinta nousee ja kilpailukyky heikkenee.

Venäjän vuokratyönvälitysyritysten liiton toiminnanjohtaja Jekaterina Gorohovajan mukaan vuokratyövoimalla on kysyntää käytännössä kaikilla sektoreilla.

– Vuokratyövoiman laaja hyödyntäminen eri maissa kertoo siitä, että tämä käytäntö hyödyttää niin valtiota, työntekijöitä kuin yrityksiäkin, Gorohovaja muistuttaa.

Gorohovaja uskoo, että uusien rajoitusten taustalla ovat vuokratyövoimaan liittyvät väärinkäytökset. Lainsäätäjissä ovat hänen arvion mukaan herättäneet huolta erilaiset harmaaseen talouteen liittyvät ilmiöt, kuten veronkierto, vakuutusmaksujen laiminlyönti ja työntekijöiden palkkojen polkeminen.

– Ongelma johtui riittämättömästä lainsäädännöstä ja tehottomasta valvonnasta, mikä osaltaan hidasti Venäjän markkinoiden kehitystä, Gorohovaja toteaa.

Gorohovajan mukaan uusi laki aiheuttaa harmeja erityisesti työntekijöille. Vuokratyösopimusten keston rajoittaminen yhdeksään kuukauteen tekee monista työntekijöistä heittopusseja: ”Jos esimerkiksi jonkun yrityksen tuotannon laajentaminen kestää pitempään kuin yhdeksän kuukautta, joutuu se irtisanomaan vuokratyövoimaa ja palkkaamaan tilalle uutta”, huomauttaa Gorohova. Samalla hän muistuttaa, että useissa länsimaissa vuokratyövoimaan liittyvä lainsäädäntö on huomattavasti liberaalimpaa kuin Venäjällä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?