Twitter

Venäjän parlamentti hyväksyi lain pikakansalaisuudesta

Venäjän parlamentti on kolmannessa ja lopullisessa käsittelyssään hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä Venäjän kansalaisuuden voi halutessaan saada alle yhdeksässä kuukaudessa.

Lain edellytyksenä on, että kansalaisuuden hakijan sukulaisia on aiemmin asunut Venäjän Federaation nykyisten rajojen sisäpuolella Neuvostoliiton tai Venäjän imperiumin aikana.

Lakiluonnoksen alkuperäisessä esityksessä puhuttiin vielä Neuvostoliiton tai Venäjän imperiumin rajojen sisäpuolella asuvista sukulaisista. Esimerkiksi Ilta-Sanomat tulkitsi tuolloin, että Suomesta löytyisi kymmeniä tuhansia lähinnä venäjänkielisiä henkilöitä, jotka voisivat hakea Venäjän kansalaisuutta tämän lain nojalla.

Lakiesityksen parlamenttikäsittelyn aikana tätä kohtaa kuitenkin tiukennettiin Oikeudenmukainen Venäjä –puolueen vaatimuksesta. Puolueen kansanedustajien mukaan lakiluonnos olisi sellaisenaan mahdollistanut Keski-Aasian valtioista Venäjälle tulevien ”miljoonien laittomien työsiirtolaisten” kansalaisuuden hakemisen, sanomalehti Kommersant uutisoi. Lainkohtaa muutettiin siten, että pikakäsittelyyn ovat oikeutettuja vain sellaiset hakijat, joiden sukulaisia on asunut Venäjän nykyisten rajojen sisäpuolella.

Parlamentin hyväksymän lainmuutoksen mukaan kansalaisuushakemuksen pikakäsittelyn ensimmäinen vaatimus on se, että hakija asuu vakituisesti Venäjällä. Toinen ehto on venäjänkielen taito, jonka tason määrittelee ammattifilologeista ja kielentuntijoista koottu lautakunta. Kolmanessa ehdossa vaaditaan, että hakijan sukulaisia on alenevassa polvessa asunut nyky-Venäjän rajojen sisäpuolella. Mikäli kansalaisuus myönnetään, hakijan tulee myös luopua aiemmasta kansalaisuudestaan, lakimuutoksessa todetaan.

Kansalaisuuden pikakäsittelylain lisäksi myös Venäjän siirtolaisvirasto FMS valmisteli helmikuun alussa lakimuutosehdotuksen, jonka mukaan Venäjän kansalaisuuden hakeminen tehtäisi helpommaksi maan talouteen sijoittaneille yrittäjille ja venäläisistä korkeakouluista valmistuneille opiskelijoille, jotka ovat opintojensa jälkeen työskennelleet Venäjällä vähintään kolme vuotta.

5 kommentia

  1. Kari Vastaa kommenttiin

    Yli 10 % Suomen väestöstä on sodassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella syntyneitä, tai heidän jälkeläisiään. Alue kuuluu nykyiseen Venäjään.

    Voi tosin olla, etteivät he ole ensimmäisenä kansalaisuutta hakemassa…

  2. Kommentattori Vastaa kommenttiin

    Jännä että noinkin iso maa raapaisee lait läpi noinkin nopeasti ja pieni Suomi vatvoo vuosikymmenen ellei kahden ajan….

  3. miettikä Vastaa kommenttiin

    100 % suomalaisista asuu entisellä venäjän imperiumin alueella.

  4. Makko Vastaa kommenttiin

    … ja nykyisen Venäjän alueella suomalaisista asuu 0 %

  5. Pekko Vastaa kommenttiin

    Miettikää: 5000 vuotta sitten koko Pohjois-Eurooppa Norjasta aina Uralille saakka puhui muinaissuomea. Sen jälkeen tulivat Saksan murteet (skandinaaviset kielet) ja Slaavilaiset kielet (mm. Venäjä). Joten Suomalaisiahan tässä ollaan koko porukka. Eikö niin?

    Yllä olevan uutisen johdosta viisumikäytäntöä tulee kiristää, koska Venäjän passin saa näemmä kuka vaan. Turvallisuussyistähän tämä tehtävä. Enää ei tiedä kuka on kuka. Lisäksi olisi järkevää poistaa mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen mikäli toinen passi on venäläinen. Tämäkin vain turvallisuuden vuoksi. Nämä uusvenäläiset voivat sitten rauhassa valita paikan, jossa asua sen perusteella mitä maata ”kannattaa”.

    Loppujen lopuksi olisi hyvä miettiä tarvitseeko Eurooppa Venäläistä energiaa ja raaka-aineita. Entä tarvitseeko Venäjä Länsi-maailman investointeja? Vastaus molempiin on kyllä. Putin voi siis kääriä hihat takaisin alas ja keskittyä pullisteluun omassa makuuhuoneessaan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?