Venäjän ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti viime vuonna

Venäjän tullin mukaan viennin arvo oli 396 mrd. dollaria, mikä merkitsi 31 prosentin kasvua edellisvuodesta. Viennin volyymi kasvoi 10 %, kun taas vientihinnat nousivat keskimäärin 20 %. Viennistä 53 % suuntautui EU-maihin ja 15 % IVY-maihin. Sekä Kiinaan että Turkkiin meni 5 % ja Yhdysvaltoihin 3 % viennistä, Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit uutisoi viikkotiedotteessaan.

Viennistä noin 70 % oli energiatuotteita, 11 % metalleja ja metallituotteita, 6 % kemianteollisuuden tuotteita ja 5 % koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Energiatuotteiden osuus viennistä kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta lähinnä raakaöljyn kallistumisen vuoksi.

Tuonnin arvo oli tullin tietojen mukaan 229 mrd. dollaria, ja lisäystä edellisvuodesta oli 37 %. Kasvu perustui pääasiassa volyymin 35 prosentin lisäykseen. Tuontihinnat nousivat vain 2 %, mikä merkitsi Venäjän ulkomaankaupan vaihtosuhteen huomattavaa paranemista. Tuonnista 42 % oli peräisin EU-maista, 17 % Kiinasta ja 14 % IVY-maista.

Noin 45 % tuonnista muodostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin ennen kriisiä vuonna 2008, jolloin 53 % tuonnista muodostui tämän tuoteryhmän tuotteista. Sekä kemianteollisuuden tuotteiden että elintarvikkeiden osuus tuonnista oli noin 16 %. Metallit sekä tekstiilit ja jalkineet muodostivat molemmat 6–7 % tuonnista.

Keskuspankin maksutasetilastojen mukaan Venäjän viennin arvo oli viime vuonna 400 mrd. dollaria ja tuonnin arvo 248 mrd. dollaria. Keskuspankin vienti- ja tuontiluvut ovat säännönmukaisesti tullin lukuja suuremmat, sillä keskuspankki tekee lisäyksiä tullin lukuihin. Lisäykset ovat huomattavasti suurempia tuonnissa kuin viennissä. Keskuspankki korjaa tuontilukuja mm. arviollaan harmaasta eli esimerkiksi kaksoislaskutetusta tuonnista. Kaksoislaskutuksessa tuontitavaran todellinen arvo on tullin kirjaamaa arvoa suurempi. Arviossaan keskuspankki vertaa tullin kirjaaman tuonnin ja kotimaisen tuotannon summaa maassa tilastoituun myyntiin.

Erot keskuspankin ja tullin tuontiluvuissa ovat 2000-luvulla supistuneet tasaisesti kriisivuotta 2009 lukuun ottamatta. Vuonna 2000 keskuspankin tilastoima tuonti oli 24 % tullin kirjaamaa tuontia suurempi, kun vuonna 2010 ero oli enää 8 %. Kehityksen voi nähdä heijastelevan sekä harmaan tuonnin vähenemistä että tullin valvonnan ja tilastoinnin tehostumista.

Venäjän tulli on parhaillaan siirtymässä sähköiseen tullaukseen, joka estää mm. kaksoislaskutusta. Vuoden 2010 lopussa hieman yli puolet tullauksesta hoidettiin tullin mukaan sähköisesti.