Tuonnin nopeasta lisääntymisestä huolimatta kauppataseen ylijäämä on kasvanut

Venäjän keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan Venäjän kauppataseen ylijäämä oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 48 mrd. dollaria. Neljännesvuoden ylijäämä on ollut yhtä suuri viimeksi ennen taloustaantumaa vuonna 2008, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT uutisoi torstaina.

Viennin arvo oli 113 mrd. dollaria eli 22 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Päävientituotteiden raakaöljyn, öljyjalosteiden ja maakaasun osuus vientituloista oli 68 %.

Tuonnin kasvu kiihtyi lähes koko viime vuoden ajan, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta oli peräti 41 %. Tuonnin arvo oli 65 mrd. dollaria.

Venäjän palvelutase on perinteisesti ollut vajeellinen. Ensimmäisellä neljänneksellä vajeen suuruus oli 5 mrd. dollaria, jossa kasvua vuotta aiemmasta oli 18 %. Palvelutulot olivat 10 mrd. dollaria ja menot 15 mrd. dollaria. Palvelutulot kasvoivat 8 % ja palvelumenot 12 % viime vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Venäjä ansaitsee palvelutuloja lähinnä kuljetuksista, kun taas palvelumenoista suuri osa muodostuu matkailusta.

Vaihtotaseen ylijäämä oli ensimmäisellä neljänneksellä vajaat 32 mrd. dollaria. Pääoman maasta viennin vuoksi valuuttavaranto kuitenkin kasvoi vain 10 mrd. dollaria. Vuosineljänneksen lopussa varanto oli 502 mrd. dollaria.

Viime vuoden viimeisestä neljänneksestä lähtien nopeana jatkunut yksityisen sektorin pääoman vienti huolettaa edelleen viranomaisia. Keskuspankin alustavan arvion mukaan yksityinen sektori vei ensimmäisellä neljänneksellä maasta pääomaa nettomääräisesti runsaat 21 mrd. dollaria eli saman verran kuin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Summasta 7 mrd. dollaria veivät pankit ja 14 mrd. dollaria muu yksityinen sektori.

Pääoman maasta vientiin etsitään selityksiä, sillä kalliin öljyn pitäisi luoda uskoa ruplan vahvistumiseen ja kasvattaa Venäjälle suuntautuvaa valuuttavirtaa. Jotkut analyytikot pitävät syynä vuoden alussa tehtyä yritysten sosiaaliveron 6 prosenttiyksikön korotusta, joka on saattanut kannustaa yrityksiä siirtämään toimintaansa Venäjältä muihin IVY-maihin, joissa verotus on keveämpää. Keskuspankin pääjohtajan Sergei Ignatjevin mukaan syynä voivat olla perustavampaa laatua olevat ongelmat yritysten toimintaympäristössä, jonka monet koti- ja ulkomaiset investoijat kokevat hankalaksi.