Suomen Venäjän-vienti kasvoi, mutta jälleenvienti väheni

Suomen tullin tietojen mukaan Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna 16 % ja oli 4,7 mrd. euroa. Suomen koko vienti kasvoi yhtä nopeasti ja oli 52 mrd. euroa. Suomen tuonti Venäjältä kasvoi 30 % ja oli 9,2 mrd. euroa, kun Suomen koko tuonnin kasvoi 18 % 51 mrd. euroon. Venäjän koko tuonti kasvoi viime vuonna 37 % ja vienti 31 %.

Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina 9 prosentin osuudella viennistämme. Ensimmäisenä oli Ruotsi (osuus 11 %) ja toisena Saksa (10 %). Tuonnissa Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani 18 prosentin osuudella tuonnista. Seuraavaksi eniten tuotiin Saksasta (13 %) ja Ruotsista (10 %).

Suomen suurimpia yksittäisiä tuoteryhmiä viennissä Venäjälle olivat paperi- ja pahvituotteet, joiden osuus viennistä oli 10 %, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet (8 %), rauta ja teräs (8 %) sekä yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet (7 %). Kaikissa ryhmissä kirjattiin voimakasta kasvua edellisvuodesta. Erityisen nopeaa kasvu oli raudan ja teräksen tuoteryhmässä, jonka viennin arvo kasvoi peräti 540 %. Ryhmän viennin arvosta 77 % muodostui öljy- ja kaasuputkien viennistä.

Energiatuotteet muodostivat 82 % Suomen tuonnista Venäjältä, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009. Pelkästään raakaöljy muodosti 50 % tuonnista. Raakaöljyn tuonnin arvo kasvoi 43 % lähinnä öljyn kallistumisen vuoksi. Öljyn tuontimäärä kasvoi 5 %. Koko tuonnista maakaasun osuus oli 11 % ja sähkön osuus 6 %. Rauta, teräs ja muut metallit sekä kemianalan tuotteet kattoivat molemmat 5 % tuonnista. Puutavaran ja korkin osuus tuonnista oli 4 %.

Suomen Venäjän-viennin kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti nk. jälleenvienti. Se muodostuu muualla kun Suomessa valmistetuista tavaroista, jotka Suomeen tuotaessa tullataan, mutta viedään edelleen Venäjälle, jolloin ne kirjautuvat Suomen Venäjän-vienniksi. Jälleenvienti kasvoi etenkin 2000-luvun alkupuoliskolla nopeasti, mutta kasvu katkesi vuonna 2009. Jälleenviennistä ei ole saatavissa tarkkoja tietoja, mutta Suomen tullin tekee siitä vuosittain arvion. Tullin tuoreen arvion mukaan vuonna 2009 jälleenvienti supistui 70 % edellisvuodesta. Sen osuus Suomen Venäjän-viennistä jäi suunnilleen viidennekseen eli 788 milj. euroon, kun vuosina 2006–2008 jälleenvienti muodosti noin kolmanneksen Venäjän-viennistämme.

Uusimpien vientitilastojen mukaan merkittävimpien jälleenvientituotteiden eli henkilöautojen ja matkapuhelinten viennin supistuminen jatkui vuonna 2010. Henkilöautojen vienti supistui 70 % ja matkapuhelinten 25 %. Kehitys viittaa siihen, että jälleenvienti ei ainakaan kasvanut vuonna 2010.

Puhdas kauttakulkuliikenne eli maanteitse tapahtuvat transitokuljetukset Suomen kautta Venäjälle kasvoivat sekä arvoltaan että määrältään 17–18 % vuonna 2010.Transitona kuljetettujen tavaroiden arvo oli hieman alle 17mrd. euroa eli lähes nelinkertainen Suomen Venäjänviennin arvoon verrattuna. Kasvusta huolimatta kuljetetun tavaran määrä oli edelleen ainoastaan puolet ennen kriisiä kuljetetusta tavaramäärästä. Suurimpia tuoteryhmiä olivat koneet ja laitteet, jotka muodostivat noin 20 % transitokuljetusten arvosta sekä autot, joiden osuus oli 14 %.

Vaikka Venäjän koko tuonti kasvoi voimakkaasti vuonna 2010, Venäjän tullin tietojen mukaan henkilöautojen tuonti oli ainoastaan noin kolmasosa siitä, mitä se oli vuonna 2008. Tämä selittää osaltaan sekä Suomen jälleenviennin että transiton pienuutta huippuvuosiin 2006–2008 verrattuna.