Strategia 2020 valmisteilla – talouspolitiikka puntarissa

Pääministeri Vladimir Putin asetti helmikuussa 21 työryhmää valmistelemaan vuoteen 2020 asti ulottuvaa Venäjän talouden kehitysohjelmaa. Työryhmiltä odotetaan selvityksiä omien alojensa kehitysvaihtoehdoista taantuman jälkeisessä taloudellisessa tilanteessa. Ennen ensi talven vaaleja valmistuvasta strategiasta on määrä tulla arvio siitä, miten taloutta viime vuosina on hoidettu ja miten jatkossa pitäisi toimia. Työn on tarkoitus olla mahdollisimman avointa ja strategian valmistelua voi seurata Internet-sivuilta (http://2020strategy.ru/).

Työryhmien työtä koordinoi kaksi tunnettua liberaalia ekonomistia, presidentinhallinnon alaisen Kansantalouden ja valtionhallinnon akatemian rehtori Vladimir Mau ja talousministeriön alaisen kansallisen tutkimusyliopiston, Talouskorkeakoulun, rehtori Jaroslav Kuzminov. Työryhmät käsittelevät talouden ja yhteiskunnan eri aloja, mm. makrotaloutta, terveydenhoitojärjestelmää, eläkejärjestelmää, veropolitiikkaa, valtionhallintoa, koulutusta ja rahoitussektoria. Työryhmissä on yhteensä yli 1 100 jäsentäj ulkiselta sektorilta, liike-elämästä ja tutkimuslaitoksista. Mukana on myös ulkomaisia asiantuntijoita.

Jaroslav Kuzminovin mukaan työryhmien työn lähtö-kohtana on talouden kehittäminen olosuhteissa, joissa julkiset resurssit ovat rajalliset. Tämä on Venäjälle uusi tilanne, sillä öljytulojen kasvu mahdollisti julkisten menojen voimakkaan lisäyksen viime vuosikymmenen loppupuoliskolla. Tuolloin mm. sosiaalisektorin menot lisääntyivät merkittävästi. Sosiaalimenojen ennustetaan kasvavan jatkossa 8 % vuosivauhtia, mikä on huomattava rasite budjetille. Yksi tärkeistä tehtävistä on sektorin toiminnan tehostaminen.

Työryhmien ensimmäisissä alustavissa raporteissa tuodaan esiin talouden toimintaa haittaavia ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää perusteellisia muutoksia valtion ja liike-elämän välisiin suhteisiin. Talouden toimintaa haittaa mm. se, että merkittävä osa yrityssektorista koostuu valtionyrityksistä, jotka eivät toimi markkinatalouden ehdoin. Kilpailu on vähäistä, talous ei ole riittävän avoin kansainväliselle yhteistyölle ja varjotalouden osuus taloudesta on suuri.

Vladimir Maun mukaan Venäjän poliittisten ja taloudellisten instituutioiden kehitys on kärsinyt viime vuosikymmenellä siitä, että maa ansaitsi helppoa rahaa viemällä raaka-aineita eikä sen tarvinnut huolehtia tuottavuuden kasvusta, joka jäi heikoksi. Talouskorkeakoulun tieteellinen johtaja Jevgeni Jasin toteaa Venäjän suurimman haasteen olevan kilpailukyvyn puute maailmanmarkkinoilla: Venäjä ei ole kehittyneiden maiden veroinen moderni innovoija mutta ei myöskään kehitysmaiden kaltainen halvan työvoiman maa.

Asiantuntijat arvostelevat taantumaa edeltäneen noususuhdanteen aikaista talouspolitiikkaa, joka kasvatti kotimaista kulutuskysyntää. Eläkkeitä ja matalapalkka-alojen palkkoja nostettiin huomattavasti, mikä nopeutti inflaatiota ja lisäsi tuontia, kun kotimainen tuotanto ei pystynyt tyydyttämään kysyntää. Toimet kärjistivät osaltaan kansainvälisen talouskriisin vaikutuksia Venäjällä.

Venäjällä on pitkä perinne talouden kehitysohjelmien laatimisesta, mutta ohjelmien merkitys on ollut vaihteleva. Strategia 2020:n tärkeys voi olla siinä, että se kiinnittää huomiota tarpeeseen muuttaa Venäjän talouspolitiikkaa ja selkiyttää eri kehitysvaihtoehtoja. Sinänsä työryhmien työ tuskin tuo esiin uusia linjauksia, sillä esitetyt näkemykset ovat olleet useasti esillä julkisessa talouspoliittisessa keskustelussa.