Rail Balticalla laaja tuki, mutta yhteistyötä uupuu

Ratayhteyden kehittämiseen Helsingistä Tallinnan kautta Varsovaan ja Berliiniin suhtaudutaan Baltian maissa, Puolassa ja Saksassa myönteisesti, mutta Rail Baltica -hankkeen vaatimaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä on vielä niukasti.

Nämä asiat ilmenevät Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön tekemässä laajassa haastattelututkimuksessa, jossa selvitettiin Baltian maiden ja Saksan julkisen sektorin päätöksentekoprosesseja ja yhteistyötä.

Tietoja alueen päätöksenteosta ja -tekijöistä tarvitaan muun muassa Itämeren alueen matkustajaliikenteen reittioppaan kehittämisessä sekä logistiikkakeskusten toimivuutta ja yhteistyötä lisäävän pilotin suunnittelussa.

LUT Kouvola on mukana EU:n rahoittamassa Rail Baltica Growth Corridor –projektissa, jossa on 21 partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Merkittävää on, että aikaisemmin hanketta vastustaneet venäläiset ovat nyt hankkeen takana.

– Venäläisten myönteisyys on lisännyt saksalaisten ja puolalaisten kiinnostusta Rail Balticaan, väylänä idän markkinoille, painottaa professori Olli-Pekka Hilmola LUT:n Kouvolan yksiköstä.

LUT Kouvolan tutkimuksissa selvisi, että ongelmat liittyvät rahoitukseen ja yhteistyön niukkuuteen. Jotta hanke menisi jouhevasti eteenpäin, yhteistyötä tarvittaisiin tutkijoitten mukaan selvästi lisää.

EU tukee hanketta paitsi rahoittajana myös omalla liikennepolitiikallaan, joka pyrkii siihen, että yhä suurempi osa maantiekuljetuksista siirtyisi rautateille ja vesille. LUT Kouvolan selvityksen mukaan EU:ssa onkin huomattu, että Baltian maiden huonokuntoiset rautatiet estävät toivottua kehitystä.