Keskuspankki on huolissaan nopeasta inflaatiosta

Hillitäkseen hintojen nousua keskuspankki korotti 1.3. talletuskorkoja ja useimpia lainakorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Talletuskorot ovat nyt 3 % ja yhden ja viiden päivän repoluottojen korot 5,25 %.

Talletuskorkojen nostolla keskuspankki pyrkii keräämään pankkisektorin runsasta ylimääräistä likviditeettiä. Runsaan likviditeetin vuoksi pankit eivät kuitenkaan juuri tarvitse keskuspankin rahoitusta, minkä takia koronnostolla ei odoteta olevan kovin suurta vaikutusta markkinakorkoihin eikä siten myöskään inflaatioon.

Samalla keskuspankki korotti 0,5 prosenttiyksiköllä pankkien varantovaatimuksia. Varantovaatimus nousi pankkien ulkomaisten vastuiden osalta 4,5 prosenttiin ja kotimaisten vastuiden osalta 3,5 prosenttiin vastuista. Ulkomaisten vastuiden varantovaatimuksen korotuksella pyritään rajoittamaan korkojen noston mahdollisesti kannustamaa lyhytaikaisten sijoitusten virtaa maahan.

Kallistunut raakaöljy on viime kuukausina jälleen lisännyt valuuttavirtaa Venäjälle. Rupla on vahvistunut vuoden alusta dollariin nähden lähes 6 % ja euroon nähden lähes 3 %. Keskuspankki on ostanut valuuttoja rajoittaakseen ruplan vahvistumista, ja maan valuuttavaranto kasvoi vuoden alusta helmikuun loppuun 13 mrd. dollarilla 492 mrd. dollariin.

Keskuspankin ensimmäisen varapääjohtajan Aleksei Uljukaevin mukaan nykytilanteessa tehokkain lyhyen tähtäimen keino inflaation hidastamiseksi on ruplan ulkoisen arvon vahvistuminen. Keskuspankki ohjaa interventioillaan ruplan kurssia dollarista ja eurosta muodostettuun valuuttakoriin nähden tietyn vaihtelualueen sisällä. Viime vuosina keskuspankki on antanut ruplan liikkua aiempaa vapaammin. Maaliskuun 1. päivästä lähtien keskuspankki laajensi jälleen vaihtelualueen rajoja. Vaihtelualueen laajentaminen mahdollistaa ruplan ulkoisen arvon entistä suuremmat muutokset, mikä nykytilanteessa tarkoittaa mahdollisuuksia ruplan vahvistumiseen.