Venäjä-toimintaohjelma - Valtioneuvoston periaatepäätös 16.4.2009

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa asetetaan seuraava tavoite:

”Suomi kehittää aktiivisia, laaja-alaisia ja monentasoisia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa sekä toimii aktiivisesti EU:n Venäjä-politiikan kehittämisessä. Hallitus vahvistaa Suomen Venäjä-politiikan koordinaatiota, huolehtii suomalaisesta Venäjä-osaamisesta ja tukee kansalaisyhteiskuntatason yhteistyötä. Suomi tukee Venäjän integroitumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään.”

Venäjä-toimintaohjelma luo hallitusohjelman pohjalta sisällölliset suuntaviivat hallituksen Venäjäsuhteiden hoidolle eri sektoreilla ja konkretisoi hallitusohjelman tavoitteita. Toimintaohjelman painopisteet ovat:
1) Suomen Venäjä-politiikka,
2) Venäjä-osaaminen ja
3) Venäjä-politiikan koordinaatio.

Suomen kansallinen etu ohjaa Venäjä-suhteidemme hoitamista. Suomen politiikka on pyrkinyt vastaamaan Venäjän muutokseen tukemalla myönteisiä kehityssuuntia kuten ulkomaankaupan, investointien ja palvelujen kasvua sekä torjumalla kielteisiä ilmiöitä kuten ympäristö- ja terveysuhkia. Venäjän muutokset 1990- ja 2000-luvuilla yhdessä EU-jäsenyytemme ja lähiympäristömme muutosten kanssa ovat luoneet Suomelle mahdollisuuden syventää ja laajentaa suhteita Venäjän kanssa. Suomen Venäjä-politiikan lähtökohtana on toimivat kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa sekä Suomen EU-jäsenyys. Unionin Venäjä-politiikka ei korvaa Suomen kahdenvälistä Venäjäpolitiikkaa, vaan kyse on toisiaan täydentävistä kokonaisuuden osista.

Naapuruus ei ole vain maantieteellinen tosiseikka. Venäjä on talouden suhdannevaihteluista riippumatta Suomelle pysyvä kumppani, jonka kanssa yhteistyön kasvumahdollisuudet ovat merkittävät, kunhan käytännön ongelmiin löydetään ratkaisut. Mailla on monia yhteisiä intressejä.

Venäjän sisä- ja ulkopolitiikka vaikuttavat Suomen sekä EU:n Venäjä-suhteiden jatkokehitykseen. Suomen kannalta on tärkeää, että naapurinamme olisi avoin, kansanvaltainen, taloudellisesti vauras ja modernisoituva sekä yhteiskunnallisesti vakaa maa, joka on entistä kiinteämmin nivoutunut yhteistyöhön EU:n kanssa. Osin globaalin talouskriisin takia Venäjällä on meneillään muutos, joka heijastuu niin talouteen kuin sisä- ja ulkopolitiikkaan. Muutos synnyttää aina myös mahdollisuuksia.