Toimintamallit terminaaleissa Suomessa ja Venäjällä

Projektissa kartoitettiin Suomen ja Venäjän väliseen logistiikkaan liittyvien terminaalien toimintamalleja ja kehittämistarpeita. Terminaaleilla tarkoitettiin logistiikkaoperaattoreiden, teollisuuden ja kaupan varsinaisia terminaaleja sekä merkittäviä varastoja. Selvitys painottui maantiekuljetusten kappaleterminaaleihin.

Selvityksessä tarkasteltuja teemoja olivat mm. terminaaliverkostot, terminaalien sijoittuminen ja suunnittelu, tiedonkulku terminaalien sisällä sekä terminaalien ja kuljetusketjujen muiden toimijoiden välillä, portti- ja pihajärjestelyt, kuljetusten vastaanottojärjestelyt, varastointi-, keräily- ja lähetystoiminnot, tullaus, terminaalihenkilöstö ja koulutus.

Uuden terminaalin kaavoitus- ja muut viranomaisprosessit Venäjällä koetaan hyvin byrokraattisiksi ja aikaa vieviksi. Suurimmat erot suomalaisissa ja venäläisissä terminaaliprosesseissa olivat kuljetusten ennakkotietojen suurempi merkitys Suomessa sekä porttivaiheen monivaiheisuus ja tullin tiukat vaatimukset Venäjällä. Tieto- ja muun tekniikan käyttö on yleisempää suomalaisissa kuin venäläisissä terminaaleissa. Tekniikan käyttöasteeseen vaikuttaa paljon myös terminaaliyrityksen koko. Terminaalitoimintojen ulkoistaminen ja vuokratyövoiman käyttö ovat yleisempiä Suomessa. Venäjällä näiden käyttöä vähentävät mm. ulkoistamisessa nähdyt mahdolliset turvallisuusriskit.

Venäläiset yritykset nostivat koulutustarpeina esille sähköisen tiedonsiirron, tulliterminaalit, tullimenettelyt ja kuljetusturvallisuuden. Suomalaiset kokivat koulutuksellisesti kiinnostavina sähköisen tiedonsiirron lisäksi henkilöturvallisuuden ja terminaalien ohjausjärjestelmät. Projektin tuloksena rakennettiin virtuaalinen koulutuskansio.

Terminaaleihin liittyvät toimenpidesuositukset ovat terminaalien ja muiden toimijoiden välisen tiedonvaihdon, terminaalialueiden suunnitteluprosessien, tiedonkulun ja terminaaliprosessien sähköistämisen kehittäminen sekä koulutus mm. ulkoistamisesta ja sähköisestä tullauksesta.