Suurimmat venäläisyritykset Suomessa

Venäjä oli vuonna 2006 Suomen toiseksi suurin kauppakumppani ja suurin tuontimaa. Kasvun takana ovat ensisijaisesti voimakkaasti nousseet energian maailmanmarkkinahinnat, jotka pitkälti ohjaavat myös Suomen ja Venäjän välisen kaupan arvon kehitystä. Lähes 40 % Suomen kokonaiskaupasta Venäjän kanssa muodostuu energiatuotteiden kaupasta; Venäjän-tuonnistamme energiahyödykkeet muodostavat yli kaksi kolmannesta (Tullihallitus 2007).

Kauppavirtojen voimakas kasvu ei ole kuitenkaan toistaiseksi heijastunut Suomen ja Venäjän välisiin suoriin sijoituksiin. Maiden väliset investoinnit eivät ole merkittävästi lisääntyneet viime vuosina eikä suurta kasvua ole näköpiirissä lähivuosinakaan. Vuoden 2006 lopulla venäläisten suorien sijoitusten sijoituskanta Suomessa oli 431 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi vajaat 53 miljoonaa euroa, joista valtaosan muodosti aikaisemmin tehtyjen sijoitusten arvonnousu uusien nettomääräisten sijoitusten jäädessä 8 miljoonaan euroon (Suomen Pankki 2007).

Huomattavan osan venäläisestä sijoituskannasta Suomessa muodostavat Neuvostoliiton aikaiset sijoitukset energia- ja koneteollisuuteen. Monien isompien venäläisomisteisten yhtiöiden omistusrakenne on peräisin neuvostoajoilta, ja uusien suurten venäläissijoitusten määrä Suomessa onkin suhteellisen vähäinen. Merkittävimpiä viimeaikaisia venäläissijoituksia ovat muun muassa venäläisen kaivos- ja metallijätti Norilsk Nickelin sijoitukset Harjavallan nikkelitehtaaseen ja Talvivaaran nikkelikaivokseen sekä Venäjän toiseksi suurimman öljyntuottajan, Lukoilin, hankkima Jet-huoltoasemaketju Suomessa Pienempiä venäläissijoituksia puolestaan on viime .vuosina ohjautunut runsaasti suomalaiseen matkailuteollisuuteen. Viimeisten viiden vuoden aikana venäläiset sijoittajat (ja venäläistaustaiset yritykset) ovat hankkineet omistukseensa toistakymmentä hotelli- ja matkailukohdetta ympäri Suomea (Peltonen & Karvinen, tulossa)