Stalinismin huipentumaa vai suvereenia demokratiaa

30.12.2009 | Politiikka | 154
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Anne Kuorsalo

Venäjästä piti tulla demokraattinen markkinatalousmaa Neuvostoliiton hajottua. Jopa venäläiset itse uskoivat tähän unelmaan ja puhuivat maansa muuttamisesta ”normaaliksi maaksi”, millä 1980–90-lukujen vaihteen venäläisessä poliittisessa retoriikassa tarkoitettiin länsieurooppalaista maata.

Nyt tiedetään, ettei Venäjästä tullut demokratiaa, tuskin markkinatalousmaatakaan. Millainen hybridi Venäjästä sitten kuoriutui? Siihen ei tunnu edes – tai ainakaan – tutkimus kykenevän vastaamaan. Vai onko kyse siitä, ettei haluakaan vastata, koska analyysissä pitäisi tarkastella ja ottaa kantaa kiusallisiin asioihin?