Twitter

Kriisinvastainen ohjelma esitellään maanantaina

Maanantaina Moskovan Valkoisessa talossa käsitellään pääministeri Dmitri Medvedevin johdolla Venäjän talouskehitysministeriön laatimaa kriisinvastaisten toimien suunnitelmaa, joka on Venäjän hallituksen vastaus öljyn hinnan laskulle, kirjoittaa Kommersant-lehti. Suunnitelmaan sisältyy työmarkkinoiden rajoitettu liberalisointi, valtion uusien säätelytoimien kielto, paluu eläkeikäkeskustelun teemoihin, siirtyminen hakemusmenettelyyn sosiaalietuuksien saamiseksi, valtiontakuiden laajentaminen ja pienyritystoiminnan voimakas kehittäminen. Esillä on myös alv:n poisto muualla kuin Venäjällä tuotettujen raaka-aineiden ja varaosien maahantuonnilta sekä valtion monopoliyhtiöiden ostojen toteuttaminen hallituksen valvonnassa.

Kommersant-lehti on saanut tietoonsa työnimellä ”Suunnitelma talouden ja yhteiskunnallisen vakauden kestävän kehityksen takaamiseksi vuonna 2015” kulkevan asiakirjan sisällön. Asiakirja toimitettiin talouskehitysministeriöstä hallituksen toimitiloihin lauantaina ja eräitä sen osia käsiteltiin teollisuus- ja kauppaministeriön, valtiovarainministeriön ja työministeriön kanssa vielä viikonloppuna. On jo selvää, että uusia suuri menoeriä budjettiin ei ole tulossa, mutta talouskehitysministeriö ehdottanee entiseen tapaan budjettivajeen merkittävää kasvattamista ja sen kattamista uusilla federaation obligaatiolainoilla, kirjoittaa Kommersant.

Pankkialalla ministeriö pitäytyy valtiovarainministeriön kanssa yhteisesti laatimassaan aloitteessa pankkivalvonnan heikentämisestä siten, että tilapäisesti luovuttaisiin osin sekä Basel III- että Basel II-standardeista. Venäjän keskuspankki on suhtautunut ajatukseen ehdottoman torjuvasti, ja sen esiintuonnista saattaa tulla uusi testi keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullinan aseman vakaudelle, toteaa lehti.

Yritystukipuolella on luvassa vuonna 2012 hyväksytyn kriisinvastaisen valtiontakuuasetuksen aktivointi ja jatkaminen kuluvalle vuodelle. Yritykset voisivat saada valtiontakuita aina 300 miljardiin ruplaan saakka ja investointiprojektien takuiden myöntämiskäytäntöä yksinkertaistettaisiin. Erityistalousalueile toimiville yrityksille olisi mahdollista saada VEB-pankilta yli viiden vuoden luottoja edullisella korolla.

Asiakirjassa ei ole toistaiseksi mukana hallituksessa viime viikolla luonnosmaisesti esiteltyjä vaihtoehtoja, mm. yritysten obligaatiovelan osan laajennettua lunastamista kansallisen hyvinvointirahaston varoin, joskin kansallisen hyvinvoinnin rahasto katsotaan  talouskehitysministeriössä jo ”budjetin osaksi”, sanovat Kommersantin virkamieslähteet. Toista suvereenia rahastoa eli reservirahastoa valtiovarainministeriö sai luvan käsitellä kuluvan vuoden budjetin osana jo puoli vuotta sitten, muistuttaa lehti.

Salasana hukassa?