Twitter

Liikepankit pyytävät tukea Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta

Venäläiset liikepankit pyytävät tukea Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta, uutisoi Vedomosti-lehti neljältä hallituksen talousvirkamiehelta saamiensa tietojen mukaan. Valtiovarainministeriön tiedotusosasto ja varapääministeri Igor Shuvalovin edustaja eivät kommentoi asiaa. Talouskehitysministeriön tiedottajan mukaan virallisia raha-anomuksia liikepankeilta ei ole saatu.

Kesästä alkaen Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon on syntynyt jonoa länsimaiden Ukraina-pakotteiden kohteeksi joutuneista yhtiöistä, jotka anovat tukea: Rosneft pyysi 2,4 biljoonaa ruplaa, Novatek 150 miljardia, VTB 250 miljardia ja Gazprombank 100 miljardia. – Meidän ei tule syrjiä liikepankkeja, sanoo talouskehitysministeriön virkamies.

Liikepankeista tukijonoon ovat asettuneet ne, jotka saivat 2008-2009 kriisin aikana subordinoituja luottoja Vneshekonombankilta, kertovat Vedomostin lähteet. 17 pankille myönnettiin  tuolloin luottoja yhteensä 404 miljardia ruplaa. Itse asiassa nekin olivat Kansallisen hyvinvointirahaston varoja, joita rahasto on sijoittanut Vneshekonombankiin vuoteen 2019 saakka 6,25 % korolla ja vuoteen 2020 saakka 7,25 % korolla. Pankki lainasi varoja eteenpäin 6,5 % ja 7,5 % korolla. Pankit pyytävät nyt näiden luottojen uudelleen muotoilua. Kesällä virkamiehet myönsivät Vneshekonombankin velallispankeille luvan muuntaa luottonsa etuoikeutetuiksi osakkeiksi, Sberbank sai luvan valita joko osakkeet tai laina-ajan pidentämisen aina 50 vuoteen saakka. Yksityiset liikepankit valittivat, ettei niille myönnetty muutosta laina-aikaan.

Tällä kertaa rahaa aiotaan toimittaa pankeille suoraan Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Asia voidaan virkamieslähteen mukaan hoitaa siten, että pankit kuolettavat velkansa Vneshekonombankille ja tämä palauttaa rahat valtiovarainministeriölle, joka vuorostaan luovuttaa rahat takaisin hyvinvoinnin rahastosta joko täydentämällä pankkien peruspääomaa eli hankkimalla pankkien etuoikeutettuja osakkeita tai korvaa Vneshekonombankin luoton omalla luotollaan. – Jälkimmäinen vaihtoehto on suositeltavampi. Liikepankit eivät erityisesti halua valtiota osakkaakseen, eikä se valtiollekaan ole tarpeen, toteaa Vedomostin virkamieslähde.

Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on asettunut tukemaan Kansallisen hyvinvointirahaston subordinoituja luottoja pankeille. Marraskuun puolivälissä talouskehitysministeriö ehdotti, että pankeille myönnettäisiin subordinoituina lainoina 20 % Kansalliseen hyvinvointirahastoon ennen marraskuun 1. päivää 2014 kertyneistä varoista  eli 3,547 biljoonasta ruplasta, ei kuitenkaan yli 709 miljardia ruplaa, muistuttaa RBC.

Tuoreimmat 20

Salasana hukassa?