Twitter

Maidontuottajat: valtion lupaama lisätuki ei riitä omavaraisuusasteen nostamiseen

Kommersant-lehti on tutustunut ennalta Venäjän maatalousministeriön valmistamaan elintarviketuotannon valtiontukiohjelmaan, joka tulee hallituksen käsittelyyn torstaina. Ministeriön alun perin hallitukselta pyytämän 77,5 miljardin ruplan lisätuen sijaan ohjelmaan on nyt kirjattu 20 miljardin ruplan lisätuki vuoteen 2020 mennessä. Sen turvin on määrä mm. kehittää tuontituotteita korvaavaa elintarviketuotantoa. Maataloustuotantoa on määrä tukea valtion varoin ensi vuonna kaikkiaan 190 miljardilla ruplalla, vuonna 2016 258 miljardilla ruplalla ja vuonna 2017 300,4 miljardilla ruplalla.

Ministeriön laskelmien mukaan ohjelman avulla voidaan nostaa kotimaista maataloustuotantoa 23,5% ja elintarviketuotantoa 35% vuoden 2012 tasosta. Esim. maidontuottajat katsovat kuitenkin, ettei tavoitteen saavuttaminen ole mahdollista suunnitellulla rahoituslisäyksellä. Lypsykarjatalouden kehittämiseen suunnataan ensi vuonna 24,2 miljardia ja vuoteen 2020 mennessä 247,4 miljardia ruplaa, minkä arvioidaan nostavan maidontuotannon vuonna 2020 38,2 miljoonaan tonniin (viime vuonna Venäjällä tuotettiin 30,5 miljoonaa tonnia maitoa). Maidontuotantoa aiotaan tukea myös korkotukiohjelmalla ja maitotilojen rakennuskustannusten osakorvauksin.

Alan tuottajien Sojuzmoloko-yhteenliittymän edustaja katsoo, että luvattu rahoitus saa maidontuotannon pysymään nykytasolla, mutta nostamaan sitä ei kyetä. Sojuzmoloko arvioi henkilökohtaisten aputalouksien maidontuotannon supistuvan vuosittain noin 750 000 tonnia, ja tukirahoituksella kyetään määräaikana käynnistämään enintään 3,5 miljoonan tonnin tuotantoon yltävät uudet projektit. Maidon kulutuksen taas arvioidaan nousevan nykyisestä 40 miljoonasta tonnista vuodesta 46 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. – Tässä tilanteessa ei voi puhuakaan mistään tuonnin korvaamisesta. Omavaraisuusaste laskee kulutuksen kasvun huomioon ottaen noin 67% tasolle, sanoo Sojuzmolokon edustaja. Viime vuonna Venäjän maidontuotannon omavaraisuusaste oli maatalousministeriön julkistaman tiedon mukaan 77%.

Lihantuotantoa tuetaan ensi vuonna 7 miljardilla ruplalla ja vuoteen 2020 saakka ulottuvalla jaksolla 72 miljardilla ruplalla, minkä arvioidaan mahdollistavan lihakarjan pääluvun nykyisestä 1,99 miljoonasta 3,6 miljoonaan. Koko lihakarja-ala siipikarja mukaan lukien on saamassa ensi vuonna 30,7 miljardin ruplan tuet, vuoteen 2020 mennessä 346,5 miljardia ruplaa. Lihantuotantoa aiotaan nostaa 14,5 miljoonaan tonniin, siipikarjan lihan vientiä kasvattaa 400 tuhanteen tonniin ja sialihan vientiä 200 tuhanteen tonniin. Kansallisen lihantuottajaliiton edustaja arvostelee sitä, että muutenkin tiukan talouden oloissa osa lihantuotantotuista suunnataan vuohien, lampaiden, porojen ja hevosten kasvattajille, joita hän kutsuu ”enimmäkseen sosiaalista merkitystä omaaviksi aloiksi”.

Venäjän maatalousministeri Nikolai Fjodorov vakuutti keskiviikkona Rossija 24 -televisiokanavan haastattelussa, että tuontikielloista johtuva pula tietyistä elintarvikkeista väistynee parin viikon sisällä. Fjodorov arvioi sian- ja siipikarjanlihan hintojen myös laskevan jonkin verran lähiviikkoina.

Salasana hukassa?