Twitter

Mielipidekysely: sotaisat mielialat Venäjällä laskussa, tiedotusvälineisiin luotetaan yhä

Riippumattoman Levada Center -mielipidetutkimuskeskuksen mukaan Venäjän avointa aseellista tunkeutumista Ukrainaan kannattavien venäläisten osuus on laskenut puoleen maaliskuisesta tilanteesta, uutisoi RBC.

Suhteellinen enemmistö Venäjän kansalaisista vastustaa nyt avointa aseellista konfliktia naapurimaan kanssa ja yleensäkin Moskovan puuttumista naapurimaan asioihin. Krimin ”verettömän valtauksen” sijaan Kaakkois-Ukrainan konflikti on paisunut aktiivisiksi taistelutoimiksi, eivätkä venäläisäidit halua kuolinviestejä, sanoo politiikantutkija Boris Makarenko.

Niiden venäläisten määrä, jotka eivät tukisi maan johtoa avoimen sotilaallisen konfliktin oloissa, on Krimin valtauksen jälkeen ensimmäistä kertaa ylittänyt jälkeen hallituksen takana pysyvien määrän, osoittaa Levada Centerin elokuussa suorittama tutkimus. ”Varmasti” tai ”todennäköisesti” sotatoimia naapurimaan kanssa ei kannata 43% vastaajista, kun sotatoimia on valmis tukemaan 41%. Maaliskuussa, heti Krimin kansanäänestyksen jälkeen, mahdollisen sotilaallisen konfliktin tueksi asettui enemmän tai vähemmän vahvasti 74% Levada Centerin mielipidekyselyn vastaajista. Toukokuuhun mennessä heidän määränsä oli laskenut merkittävästi eli 69%:iin. Varmasti konfliktin tueksi asettuvien määrä oli pudonnut lähes kolmasosaan eli 36%:sta 13%:iin.

16% vastaajista pitää nyt mahdollisena Venäjän joukkojen vientiä Ukrainaan lähitulevaisuudessa, huhtikuussa näin vastanneita oli 28%. Mahdottomana tällaista kehitystä pitää nyt 41% (huhtikuussa 25%). 42% ei osannut vastata kysymykseen. 26% vastaajista katsoi, että Venäjän ja Ukrainan välillä on menossa sota (huhtikuussa 34%)., 59% katsoo, ettei kyse ole sodasta (huhtikuussa 57%).

Venäjä ei vastaajien valtaosan (75%) mielestä ole vastuussa Ukrainan itäosien verenvuodatuksesta ja kuolonuhreista. Moskovaa piti niihin syyllisenä ainoastaan 17% vastaajista. 32% vastaajista uskoo Venäjän jollain tavoin sekaantuvan Ukrainan tapahtumiin. 25% katsoo, ettei Venäjä sekaannu Ukrainan tapahtumiin, joskin niin tulisi tehdä. 31% katsoo, että puuttumattomuus on oikea valinta. Kaikenlaista naapurimaan asioihin sekaantumista vastaan on 48%, Venäjän puuttumisen kannalla on 40%.

Huhtikuisesta 35%:sta 21%:iin on laskenut niiden vastaajien määrä, jotka katsovat Ukrainan itäosan kuuluvan Venäjän Federaation piiriin. Niiden osuus, jotka kannattavat itsenäisen valtion luomista Itä-Ukrainaan, on noussut 25%:sta 40%:iin.

Levada Centerin varajohtaja Aleksei Grazhdankinin näkemys on, että maan johdon retoriikan muutos kesäkuusta lähtien on johtanut kansalaisten sotaisten mielialojen vähenemiseen. Hän painottaa kuitenkin, ettei Venäjän tukea Itä-Ukrainan Venäjä-mielisille kannattavien vastaajien määrä ole laskenut käytännössä lainkaan konfliktin aikana: toukokuussa heitä oli 49%, heinäkuussa saavutettiin huippu 56%, nyt heitä on 50%. Vastaajien suosimia tukimuotoja ovat diplomaattinen, taloudellinen ja humanitaarinen apu, sanoo Grazhdankin.

Toistaiseksi on vaikea arvioida, miten joukkojen näkemyksiin vaikuttavat viieaikaiset tiedot Ukrainan alueelle ”eksyneistä Venäjän maahanlaskujoukkojen miehistä”, mutta jos maan johdosta löytyy tahoja, jotka alkavat ajaa joukkojen viemistä Ukrainaan tai jos nostetaan esille kysymys joukkojen viennistä alueen väestön suojaksi humanitaarisen katastrofin ehkäisemiseksi, aseellisen tunkeutumisen tuki saattaa jälleen alkaa kasvaa, sanoo Grazhdankin.

Valtaosa venäläisistä (93%) saa edelleen tietonsa Ukrainan tapahtumista televisiosta. Verkkojulkaisut ovat vasta kolmannella sijalla (17%) tietolähteenä. 25% saa tietonsa ystäviltä, sukulaisilta ja naapureilta, osoittaa kysely. Kotimaisia tiedotusvälineitä piti objektiivisina 54% vastaajista. 17% katsoi Venäjän käyvän informaatiosotaa Ukrainaa vastaan ja piti sitä oikeana ratkaisuna. 12% katsoi informaatiosodan olevan valloillaan ja piti sitä vaarallisena. 18% ei osannut vastata kysymykseen.

Kysely suoritettiin 22-25.8. ja siihen vastasi 1600 henkilöä 134 asutuskeskuksesta 46 alueelta. Tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,4%.

Salasana hukassa?