Twitter

Venäjän keskuspankista talouden keskeinen luotottaja

Venäjän pankkiluototuksen kasvu tapahtui heinäkuun aikana käytännössä kokonaan maan keskuspankin varoin, tiedottaa Fitch Ratings katsauksessaan. Luotottaessaan yrityksiä ja väestöä pankkien kautta keskuspankki ottaa harteilleen talouden riskit, kun taas pankit kaventavat velallistensa piiriä joutuessaan yhä riippuvaisemmiksi keskuspankista, kirjoittaa RBC.

Fitch Ratingsin katsauksessa todetaan Venäjän luotonannon reaalisen kasvun tapahtuneen heinäkuussa valtion rahoituksella. Yritysrahoitus kasvoi 111 miljardia ruplaa ja vähittäisluototus 221 miljardia ruplaa. Kasvu johtui kuitenkin dollarin ja euron kallistumisesta. Jos valuutan arvonmuutosta ei huomioida, asiakasvarojen puhdas ulosvirtaus pankeista oli 145 miljardia ruplaa.

Samaan aikaan valtionrahoitus kasvoi 346 miljardilla ruplalla, josta keskuspankilta tuli 223 miljardia ruplaa, keskus- ja aluebudjeteista 87 miljardia ruplaa ja valtiovarainministeriöltä 36 miljardia ruplaa. Valuutan arvonmuutos huomioiden luototuksen kasvu oli 419 miljardia ruplaa, mistä 230 miljardia yritysluottoja ja 189 miljardia vähittäisluottoja. Mittavan valtionrahoituksen ohella pankit käyttivät myös omia varantojaan luotonantoon, mutta niiden volyymi on merkityksetön valtionrahoitukseen verrattuna, toteaa Fitchin analyytikko Aleksandr Danilov.

Kun keskuspankin osuus pankkien veloista oli vuoden alussa 7,7%, se oli elokuun alussa 9%, ja pankkien kokonaisvelka valtiolle on nyt 5,6 biljoonaa ruplaa. Pankkeihin iski aluksi pankkisektorin puhdistus, joka sai asiakkaat nostamaan varojaan, sitten Ukrainan kriisi, joka heikensi ruplaa ja rajoitti velanottomahdollisuuksia avoimilta markkinoilta.

AFK Sisteman pääekonomisti Jevgeni Nadorshin toteaa valtion osuuden pankkien luotonantajana kasvaneen jo pitkään. – Edellinen huippu nähtiin vuosien 2008-2009 talouskriisin aikana, jolloin valtionrahoitus nousi ja laski nopeasti, kun taas nykyinen huippu on muodostunut hitaan mutta vääjäämättömän, jo useamman vuoden kestäneen nousun tuloksena, toteaa Nadorshin.

Asiantuntijat katsovat keskuspankin ottavan harteilleen talouden riskit pankeille asiakasrahoitusta korvatessaan. BKS:n ekonomisti Vladimir Tihomirov katsoo kuitenkin, että ellei valtio näin toimisi, pankit supistaisivat luototustaan merkittävästi, millä vuorostaan olisi kielteiset vaikutuksensa yritysasiakkaisiin ja koko talouteen. Pessimistisimpänä vaihtoehtona hän pitää inflaation kasvua eräiden luottojen kaatuessa valtion niskaan.

Nadorshinin mukaan valtion lainaraha saa pankit keskittymään luotonannossaan toimintaan, jonka uudelleenrahoitus keskuspankilta sujuu ongelmitta, mikä kaventaa talouden toiminta-alaa. Myös pienet pankit joutuvat kärsimään tilanteesta, ja pankkien määrä supistunee nopeasti, arvelee Nadorshin.

Salasana hukassa?