Twitter

Talouskehitysministeriö tahtoo rahapolitiikkaan koordinointimekanismin

Venäjän keskuspankin 25.7. tekemä päätös avain- eli peruskoron nostosta 8% tasolle on kiristänyt keskuspankin ja talouskehitysministeriön välejä. Kommersant-lehden tietojen mukaan talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev vetosi jo seuraavana päivänä pääministeri Dmitri Medvedeviin ja 29.7. presidentti Vladimir Putiniin, jotta luotaisiin ”erillinen mekanismi” tekemään ”poliittisia päätöksiä”, joissa muotoiltaisiin keskuspankin inflaatiotavoite.

Muotoiluun voisivat osallistua keskuspankin ohella  talouskehitysministeriö ja valtiovarainministeriö. Koska Venäjän hallituksella ei ole muodollista oikeutta puuttua keskuspankin toimiin, presidenttiä pyydetään määräämään kaikki asianosaiset laitokset käsittelemään raha- ja luottopolitiikan muotoilumekanismin muutosta.

Talouskehitysministeriöstä vahvistetaan ministeri Uljukajevin ehdottaneen presidentille keskuspankin ja talouskehitysministeriön toimien koordinoinnin lisäämistä. Kommersantin tietojen mukaan vetoomus on otettu vastaan presidentinhallinnossa ja siirretty avustaja Andrei Belousovin selvitettäväksi.

Talouskehitysministeriön tyytymättömyyden syy on ilmeinen, kirjoittaa Kommersant. Avainkoron nosto puolella prosentilla, infrastruktuuriprojektien jälleenrahoituskorkojen tosiasiallinen sitominen kaavaan ”avainkorko miinus 1%” sekä haluttomuus laajentaa niiden jälleenrahoitusta kuluvana vuonna enemmän kuin 50 miljardilla ruplalla lisäävät ennestään loppuvuoden luottojen hintoja ja supistavat yritysten voittoennusteita. EU:n ja Yhdysvaltojen ”luottoikkunan” sulkeutuminen Ukraina-pakotteiden johdosta lisää lähes väistämättä luottojen kysyntää ja niiden kasvuvauhtia Venäjällä – muussa tapauksessa kaikki investoinnit supistuvat merkittävästi.

Ministeriön ja keskuspankin näkemyserot inflaatiotavoitteen asettelusta ovat tuskin kovin radikaaleja – Kommersantin tietojen mukaan keskuspankin huippujohto tukee Uljukajevin ajatusta, jonka mukaan tiukoista inflaatiotavoitteista tulisi siirtyä väljempään tavoiteväliin. Talouskehitysministeriö ei myöskään kiistä keskuspankin oikeutta määrittää itsenäisesti raha- ja luottopolitiikan suunta eikä halua palata toissa vuonna loppuun saatuun polemiikkiin keskuspankin tehtävistä talouskasvun tukijana.

Kommersantin lähde keskuspankissa toteaa, että itse asiassa Uljukajevin ehdottama mekanismi on jo olemassa, sillä keskuspankki käsittelee raha- ja luottopolitiikan perussuuntaviivoja hallituksen kanssa. – Kyse on vain siitä, onko jo toiminnassa olevaa mekanismia tarpeen kehittää, sanoo lähde. Keskuspankille olisi esimerkiksi hyödyksi tietää hallituksen inflaatio-odotuksiin ja kuluttajahintaindeksin dynamiikkaan vaikuttavista päätöksistä, mm. valtiomonopolien tariffeihin liittyvistä ratkaisuista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?