Twitter

Suunnitellun myyntiveron sijaan harkitaan arvonlisäveron korotusta

Venäjän hallitus on luopunut suunnitellusta myyntiveron käyttöönotosta. Sen sijaan harkitaan turvautumista arvonlisäveron korotukseen jo ensi vuoden alusta. Vero nousisi 20% tasolle ja tuottaisi valtiolle merkittävästi myyntiveroa enemmän, kirjoittaa Vedomosti.

Heinäkuun alussa julki tulleiden suunnitelmien mukaan ensi vuoden alusta oli määrä ottaa käyttöön 3% suuruinen myyntivero ja korottaa tuloveroa vuodesta 2018 kahdella prosenttiyksiköllä. Arvonlisäveroa aiottiin korottaa vuonna 2018 13%:sta 15%:iin ja 18%:sta 20%:iin.

Nyt harkinnassa on Vedomostin kahden virkamieslähteen mukaan toinen vaihtoehto, jossa ALV nousisi heti ensi vuoden alusta 20% tasolle mutta myyntiveron käyttöönotosta luovuttaisiin. Päätös verolinjauksista on määrä tehdä heinäkuun loppuun mennessä. Pääministeri on jo asettunut uuden vaihtoehdon kannalle, presidentin kantaa ei ole vielä selvitetty, kertoo toinen virkamies. Pääministerin tiedottaja ei kommentoinut asiaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin lupasi vuoden 2012 budjettipuheessa, ettei muiden talouden sektorien kuin raaka-ainesektorin verotaakkaa kasvateta kuluvalla vaalikaudella, ja ajatus on kirjattu valtiovarainministeriön veropolitiikan peruslinjauksiin vuosille 2015-2017. Budjetin nykytila ei kuitenkaan enää jätä muita vaihtoehtoja kuin veronkorotukset, sanoo virkamieslähde.

ALV:n on määrä tuottaa Venäjän valtiolle kuluvana vuonna 3,7 biljoonan ruplaa ja ensi vuonna 4,2 biljoonaa ruplaa. Kaavailtu kahden prosenttiyksikön korotus toisi noin 0,5 biljoonaa ruplaa lisätuloja, kun myyntiveron käyttöönotosta saataisiin valtiovarainministeriön arvion mukaan vain noin 200 miljardia ruplaa. Myyntiveron tosin toivottiin pelastavan pulmista alueiden budjetit, jotka kamppailevat Vladimir Putinin virkaanastujaistensa yhteydessä antamien määräysten toteuttamisen kanssa, ja ALV:n tuotto kerryttää federaation budjettia. Noin puolet lisätuloista voitaisiin kuietnkin ohjata alueille, toinen puoli menisi muihin tarpeisiin, kertoo virkamies.

ALV:n korotuksen rasitus jakaantuu yrityksille ja kuluttajille suhteessa 50% / 50%, mutta inflaatiota sen ei tulisi lisätä prosenttia enempää, arvioi Vedomostin lähde. Suurin rasitus koituu sisämarkkinoilla toimiville aloille kuten vähittäiskaupalle ja palvelutuotantoon, vähiten kärsii öljyala ja muuuta ulkomaankauppaan suuntautuneet raaka-ainetuotannon alat, joita ALV ei koske, sanoo Denis Shtshekin Shtshekin i Partnjory -yhtiöstä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?