Twitter

Venäjä jää toistaiseksi pois Euroopan neuvoston parlamentaarisesta yleiskokouksesta

– Venäjän delegaatio ei osallistu Euroopan neuvoston parlamentaarien yleiskokouksen kesäkuun istuntoon, ilmoitti Venäjän parlamentin alahuoneen kansainvälisten asioiden komitean puheenjohtaja Aleksei Pushkov. – Olemme katkaisseet yhteistyön yleiskokouksen kanssa tilapäisesti, niin pitkäksi aikaa, kuin delegaatiomme jäseniin kohdistuu pakotteita. Asiasta on tiedotettu 26. toukokuuta Parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajiston jäsenelle, Eurovasemmisto-ryhmän johtaja Tiny Koxille hänen tavatessaan valtakunnanduuman puhemiehen Sergei Naryshkinin Moskovan vierailunsa aikana. Asia on ilmaistu yksiselitteisesti myös Naryshkinin muutama päivä sitten puhemiehistön presidentti Anne Brasseurille lähettämässä kirjeessä, sanoi Pushkov Izvestija-lehden tiistaina julkaisemassa haastattelussa.

Kirjeessä esitellään Pushkovin mukaan laajalti Venäjän näkemyksiä Krimin kysymyksestä ja Ukrainan kriisistä ja arvostellaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöstä evätä Venäjän delegaatiolta osa sen valtuuksista. – Dialogista emme kieltäydy, mutta torjumme pakotteiden kielen, sillä ne tekevät yhteistyön mahdottomaksi, selvitti Pushkov kirjeen sisältöä ja totesi Naryshkinin tarjoutuneen esiintymään Strasbourgissa, mutta vasta Venäjän delegaation oikeuksien palautuksen jälkeen.

Pushkovin mukaan parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajisto pohtii nyt Naryshkinin kirjeen sisältöä. – On kuitenkin lähdettävä siitä arviosta, että venäläisdelegaatioon kohdistetut pakotteet ovat voimassa ensi vuoden alkuun saakka, jolloin kaikkien delegaatioiden valtuudet vahvistetaan uudelleen, ja tuolloinkin osa yleiskokouksen jäsenistä saattaa kannattaa pakotteiden voimassaolon jatkoa.

Pushkovin sarkastisen lausunnon mukaan Venäjä menettää istunnosta pois jäädessään ”mahdollisuuden osallistua russofobiaparaatiin ja kuulla todisteluja Kiovan hallinnon demokraattisuudesta ja Ukrainan entistä suuremmasta yhtenäisyydestä”. Hän katsoo yleiskokouksessa vallitsevan poliittista inkvisitiohenkeä Venäjää kohtaan. Toisaalta Pushkov korostaa Venäjän delegaation aiempaa aktiivisuutta ja aikaansaannoksia parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Pushkov mainitsee, että Iso-Britanniaa, Puolaa, Ruotsia, Liettuaa ja Latviaa lukuunottamatta valtaosa Euroopan maista ei halua kylmää sotaa Venäjän kanssa. Mainitut maat tavoittelevat Pushkovin mukaan Yhdysvaltain kanssa Venäjän geopoliittisen aseman heikentämistä Kiovan vallanvaihdon kautta ja Ukrainan siirtymistä EU- ja NATO-orientaatioon. Maltillisemppina maina Pushkov mainitsee Saksan, Itävallan, Ranskan, Espanjan ja Italian, jotka kannattavat Ukrainan lähentymistä EU:n kanssa mutta pyrkivät kriisin tasoitteluun sen kärjistämisen sijaan. – Miten Ukrainan talouden saa jaloilleen ilman Venäjää? Tarvitseeko Eurooppa luhistunutta ja rutiköyhää Ukrainaa? Hehän halusivat 45-miljoonaisen väestön omaavan maan markkinat eivätkä mustaa aukkoa, jossa on meneillään kansalaissota, kyselee Pushkov unohtamatta mainita Venäjän näkemystä kaasukysymykseen. Ukrainan presidentiksi valitun Petro Poroshenkon politiikan Pushkov arvelee tukeutuvan kokonaan Yhdysvaltoihin, jolloin EU jää kakkossijalle.

Pushkov katsoo Venäjän eristämisen olevan mahdoton tehtävä, vaikka Yhdysvaltain politiikka hänen mukaansa siihen tähtääkin. – Ei ole poissuljettua, että joudumme kylmään sotaan Yhdysvaltoja ja sen uskollisimpia liittolaisia vastaan. Mielestäni uuden kylmän sodan politiikka on tuomittu epäonnistumaan, jatkaa Pushkov.

Salasana hukassa?