Twitter

Neuvostoliiton hajoamisen laillisuus taas esillä

Viisi Venäjän valtakunnanduuman kansanedustajaa kolmesta puolueesta on laatinut valtakunnansyyttäjä Juri Tshaikalle pyynnön tutkia  Neuvostoliiton hajoamiseen johtaneita tapahtumia. Kansanedustajat toivovat syyttäjän selvityksen johtavan rikossyytteisiin mm. viimeistä neuvostojohtajaa Mihail Gorbatshovia vastaan.

Yhtenäinen Venäjä -puolueen Jevgeni Fjodorov ja Anton Romanov, Venäjän kommunistisen puolueen Ivan Nikitshuk ja Oleg Denisenko sekä Liberaalidemokraattisen puolueen Mihail Degtjarjov katsovat, että vaikka maaliskuussa 1991 kansanäänestyksessä 77,85% Neuvostoliiton kansalaisista kannatti valtion pitämistä yhtenäisenä, korkein neuvostojohto ryhtyi laittomiin toimiin, jotka johtivat maan hajoamiseen saman vuoden lopussa.

Fjodorovin mukaan Neuvostoliiton hajoamisen käsittely on entistä ajankohtaisempi Ukrainan viimeaikaisten tapahtumien valossa. Mihail Gorbatshovin perustama ja johtama Neuvostoliiton valtioneuvosto, joka mm. hyväksyi päätökset Baltian tasavaltojen itsenäisyyden tunnustamisesta, oli perustuslaissa tuntematon valtaelin, eikä edes maan laillisilla valtaelimillä olisi ollut valtuuksia tehdä sellaisia päätöksiä, sanotaan aloitteessa. Kansanedustajien mukaan syyttäjän selvityksen tulos tulee kirjata historian oppikirjoihin valtion kantana vuoden 1991 tapahtumiin.

Venäjän perustuslakituomioistuimen entinen jäsen ja entinen kansanedustaja Anatoli Kononov katsoo, ettei eräiden tahojen jo 1990-luvun alussa tavoittelema hajoamisprosessin laillisuuden tutkiminen voisi tuoda myötään muuta kuin oppikirjatekstien muutoksia, kirjoittaa Izvestija.

– Tapahtumista on jo niin kauan, ettei tuollaisesta selvityksestä ole hyötyä, katsoo Kononov.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?