Twitter

Venäjän talous olisi kaatunut ilman Krimiäkin

Kirjoittaja: Aleksei Bayer, Research -lehden talousasiantuntija. Julkaistu RBK dailyssä 14.3.2014.

Venäjän Krimin intervention kritisoijat vertaavat usein viime viikkojen tapahtumia vuoteen 1938, kun Saksa liitti itseensä entiset itävaltalaiset alueet ja lakkautti samalla Tshekkoslovakian. Tätä vertausta on käyttänyt mm. presidentti Putinin entinen neuvonantaja Andrei Illarionov omassa blogikirjoituksessaan, sekä puolalainen sanomalehti Gazeta Wyborcza. Yhdenmukaisuuksia on tosiaan paljon, mutta on olemassa myös merkittävä ero: Krim on seurausta Venäjän talousjärjestelmän kriisistä.

Kohti vanhaa

Ukrainan vallankumous on seurausta siitä, että kuluneiden 15 vuoden aikana rakennettu venäläinen talousmalli on osoittautunut toimimattomaksi suurimmalle osalle entisistä Neuvostoliiton tasavalloista. Öljydollareiden runsaus on luonut jonkinlaista kukoistusta Venäjälle, Kazakstaniin ja Azerbaidzhaniin, mutta se, miten Putinin luoma malli toimii maissa jotka eivät nauti öljymiljardeissa, kävi selvästi ilmi Ukrainassa.

Viktor Janukovytsh yritti voittaa aikaa joko venäläisten tai läntisten lainojen avulla (ideaalitapauksessa hän olisi päässyt nauttimaan molemmista), mutta sen sijaan Ukrainan kansa valitsi toisin ja päätti irtisanoutua korruptoituneesta ja holhoavasta mallista ja luoda sen tilalle länsimaisen avoimen markkinatalouden.

Ukrainan länsisuuntautunut valinta johti Krimin interventioon, joka on yritys palauttaa maahan venäläinen talousmalli.

Tämän valinnan luonnollisuus raivostutti Venäjän hallinnon ja juuri sen vuoksi he haluaisivat palauttaa Janukovytshin valtaan. Ukrainan länsisuuntautunut valinta johti Krimin interventioon, joka on yritys palauttaa maahan venäläinen talousmalli.

Länsimaisen talousmallin valinta tulee lopulta eteen myös kaikille muillekin Venäjän vaikutuspiirissä oleville entisille neuvostotasavalloille. Sama tilanne on edessä myös Venäjällä, jonka oma talousjärjestelmä on toimintakykyinen ainoastaan korkean öljyn hinnan ansiosta.

Öljy ei lämmitä pitkään

Öljyn lisäksi Venäjällä on vain vähän mitä tarjota maailmalle. Sen kaksi muuta suurta vientiartikkelia – metalli ja kemia – jäävät dollarituloissa kauas öljystä.

Tällä hetkellä öljy tuntuu olevan talouden kukoistuksen tae. Venäjä pumppaa päivässä noin kymmenen miljoonaa barrelia (13% globaalista kokonaistuotannosta) ja on Saudi-Arabian ohella yksi suurimmista öljynviejistä. Venäjä on Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin maakaasuntuottaja. Öljyn ja maakaasun vienti muodostaa 20 % Venäjän BKT:stä.

Maapallo ei kuitenkaan tarvitse enää niin paljoa öljyä ja maakaasua kuin ennen ja tuottajien välinen kilpailu on yhä ankarampaa. Sillä välin kun Venäjä pumppaa vanhakantaisesti öljyään, muu maailma kehittää aktiivisesti uusia liuske- ja syvänmeren öljyn hyödyntämiseen liittyviä teknologioita, etsii vaihtoehtoisia energianlähteitä ja pyrkii laskemaan energiankulutusta.

Esimerkiksi Yhdysvallat on onnistunut kasvattamaan öljyntuotantoaan 50 % verrattuna 2000-luvun alkupuolen tuotantomääriin. Kanada tuotti liuskeöljyä miljoonan barrelin verran. Brasilia kehittää syvänmerenporausta ja suunnittelee kolminkertaistavansa öljyntuotantonsa seuraavien 15 vuoden aikana. Useiden vuosien tauon jälkeen öljymarkkinoille on palaamassa myös Iran, yksi OPEC-maiden avaintoimijoista.

Kymmenen kuluneen vuoden aikana autoliikenteen kuluttama polttoaineenmäärä on laskenut vuoden 1984 tasolle.

kiitos autojen kulutuksen pienenemisen, maailma tarvitsee yhä vähemmän öljyä. Yhdysvalloissa autoliikenteen polttoaineenkulutus saavutti kaikkien aikojen huipun vuonna 2004 ja on sen jälkeen laskenut. Kymmenen kuluneen vuoden aikana autoliikenteen kuluttama polttoaineenmäärä on laskenut vuoden 1984 tasolle.

Edellinen öljyn hinnan nopea kallistuminen ajoittuu 1990-luvun loppupuolelle ja sen syynä oli kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan kasvanut kysyntä. Kiina on kuitenkin alkanut rajoittaa bensiinin kulutusta, energian kysyntä Aasiassa on hidastumassa ja teollisuusmaissa jo kokonaan laskemassa.

Globaali öljyn kysyntä on saavuttanut lakipisteensä ja se on alkanut laskea samaan aikaan kun sen tuotanto kasvaa. Tilanteesta johtuen öljyn hinta voi jo lähivuosina laskea 35 – 40 dollariin barrelilta.

Toisin sanoen: Venäjän maailmantaloudellinen merkitys, joka jo nyt on häpeällisen vähäinen ottaen huomioon valtavan maan potentiaalin, tulee joka tapauksessa vähenemään. Maailma on yhä vähemmän riippuvainen venäläisestä öljystä, Venäjän vienti supistuu ja kulutus Venäjällä hidastuu.

Krim kiihdyttää pudotusta

Imperiumin auringonlasku tapahtuu valitettavasti hyvin harvoin siististi ja suunnitellusti. Pyrkimyksillään liittää Krim itseensä, Venäjä on astunut isolaation ja nopeutetun pudotuksen tielle. Kansainvälinen talousjärjestelmä perustuu säännöille jotka kaikki osapuolet tunnustavat. Säännöt ovat mahdollistaneet enemmän tai vähemmän pysyvän rauhan jo 70 vuoden ajan ja taanneet melko suurelle osalle maailman asukkaista kohtalaisen kylläisen elämän. Tästä syystä tähän alun perin länsimaiseen järjestelmään ovat pyrkineet vähitellen myös maapallon muut maat. Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen siihen ovat liittyneet myös entiset kommunistiset valtiot ja entiset Neuvostoliiton tasavallat.

Ne valtiot jotka eivät noudata sääntöjä, putoavat järjestelmän piiristä. Niihin ei investoida, niille ei myönnetä lainaa ja niiden kanssa tehtävät kauppasopimukset ovat kertaluonteisia. Suunnilleen näin oli Neuvostoliitossa ennen sen hajoamista.

Venäjä valitsi itse-eristäytymisen tien, joka vähitellen toteutuu myös ilman mitään pakotteita.

Tuomalla joukkonsa Krimille ja väittämällä että ne eivät ole sen omia, Venäjä ilmoitti koko maailmalle, ettei tunnusta enää pelin sääntöjä. Tällä tavalla Venäjä valitsi itse-eristäytymisen tien, joka vähitellen toteutuu myös ilman mitään pakotteita.

Sanktioitakin on luvassa. Yhdysvallat on riippuvainen kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja se ei voi hyväksyä sitä että järjestelmän pelisääntöjä rikotaan, koska silloin koko järjestelmän toimivuus on uhattuna. Saamaan aikaan Venäjän edustajat ovat jo ilmoittaneet, että vastauksena pakotteisiin Venäjä voi jäädyttää Venäjällä toimivien ulkomaisten yritysten varantoja tai takavarikoivansa niiden omaisuutta.

Venäjä-suhteiden äkillinen katkeaminen lyö rankasti maailmantalouteen, joka ei muutenkaan ole tällä hetkellä parhaassa mahdollisessa iskussa. Öljyn hinta nousee ja Euroopan kaasu kallistuu. Useiden Venäjän kaupasta riippuvaisten yritysten tulot romahtavat. Lontoo sekä muutamat Venäjälle merkittävät offshore-maat kärsivät. Venäläisten suosiman Miamin kiinteistömarkkinat heikkenevät. Kärsijöinä ovat myös niin Keski-Euroopan hulppeat laskettelukohteet kuin Turkin edulliset aurinkorantakohteetkinn. Tax free ja duty free kauppa supistuu kaikilla maailman lentokentillä.

Venäjän tuonti on noin 20 % BKT:stä ja useat Venäjälläkin valmistettavat kulutustuotteet tuotetaan läntisten yritysten tehtailla.

Läntinen talousmalli toipuu jossain vaiheessa, mutta Venäjälle tämä tarkoittaisi katastrofia. Venäjä ei ole enää Neuvostoliitto, joka jotenkuten kykeni pärjäämään oman suljetun taloutensa sisällä. Nykyään Venäjän kansalaisilla on aivan toisenlainen kysyntätarve ja maan oma teollisuus ajettiin alas jo kauan sitten. Venäjän tuonti on noin 20 % BKT:stä ja useat Venäjälläkin valmistettavat kulutustuotteet tuotetaan läntisten yritysten tehtailla.

Kuluttajat eivät tietenkään palaa neuvostoaikaisiin kulutusmalleihin, mutta Venäjä joutuu lähes täydelliseen riippuvuuteen Kiinasta. Katkaistessaan suhteensa länteen, venäläisistä ja kiinalaisista tulee jälleen ”ikuisia veljiä” – tosin tällä kertaa Venäjä on se köyhempi pikkuveli.

Ainoa lohduttava tieto on se, että tämä kaikki olisi tapahtunut ilman Krimiäkin, tosin vasta noin viiden vuoden kuluttua.

Aleksei Bayer

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?