Twitter

Venäjä kiristi verkkokaupan tulleja

  • chat
  • Kommentoi

Verkkokauppa on kasvanut Venäjällä viime aikoina kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Verkkokaupan arvon lasketaan olleen viime vuonna noin 13 miljardia euroa, eli reilut pari prosenttia Venäjän koko vähittäiskauppamarkkinoista. Tästä summasta ulkomaalaisten verkkokauppojen osuus oli noin kolme miljardia. Verkkokaupan arvo Venäjällä onkin kasvanut nopeimmin koko maailmassa Kiinaa ja Intiaa lukuun ottamatta. Venäläisten nettikäyttäjien keskuudessa tehdyissä kyselyissä on ilmennyt, että netinkäyttäjillä olemassa jo useampia tuoteryhmiä (mm. matkapuhelimet, elektroniikka), joita ostetaan useammin verkkokaupasta kuin perinteisestä myymälästä. Näistä syistä johtuen myös ulkomaalaiset verkkokaupat ovat yhä aktiivisemmin tulleet Venäjän verkkokauppamarkkinoille tai vähintäänkin seuranneet kehitystä suurella mielenkiinnolla.

Venäläisen verkkokaupan kehityksen pullonkaulana on aiemmin ollut erityisesti logistiikan infrastruktuurin kehittymättömyys. Viimeisen parin vuoden aikana tämän ongelman korjaamisessa on kuitenkin otettu useita harppauksia parempaan suuntaan: Suuret toimijat ovat rakentanet Venäjälle uusia logistiikkakeskuksia, pakettiautomaatit ovat yleistyneet ja suurimmissa kaupungeissa verkkokauppaostokset voi tilata kuriiritoimituksena suoraan kotiovelleen. Myös kuriiritoimitusten palvelut ovat kehittyneet: Nykyisin asiakas voi sovitella esimerkiksi tilaamaansa vaatetta kuriirin odotellessa ja palauttaa sen kuriirille ilman lisämaksuja mikäli vaate ei miellytäkään. Myös keskimääräiset toimitusajat erityisesti suurkaupunkeihin ovat lyhentyneet jo siedettävälle tasolle.

Venäjällä toimii eri arvioiden mukaan yhteensä jo noin 39 000 kotimaista verkkokauppaa. Kilpailun luulisi olevan kovaa, mutta kovan kasvun ja nykyisten verkkokauppojen differentioituneen luonteen ansiosta markkinoille on vielä mahtunut uusiakin toimijoita. Markkinat ovat tässä vaiheessa vielä varsin nuoret ja yhdelläkään toimijalla ei ole yli neljän prosentin markkinaosuutta. Kansainvälisistä verkkokauppajäteistä Venäjän markkinoille ovat viime aikoina tulleet jo mm. eBay sekäAmazon.

Myös Suomessa ollaan heräilty Venäjän verkkokaupan kasvuun ja sen merkitykseen. Yhä useampi kotimainen kauppa on alkanut tarjota verkko-ostamisen mahdollisuutta myös venäläisille asiakkailleen. Toisaalta verkkokaupan volyymit kasvavat ja uusillekin yrittäjille on vielä tilaa, mutta toisaalta verkkokauppaan on liittynyt joitain lainsäädännöllisiä riskejä, joista osa näyttäisi nyt toteutuneen.

Ulkomaiseen verkkokauppaa liittyvä venäläinen lainsäädäntö on ollut tähän saakka varsin liberaalia. Venäläisten ei tähän mennessä ole tarvinnut maksaa tulleja ja veroja alle 1000 euron ulkomaisista verkkokauppaostoksista. Arvonlisäveroa ei ole lisätty sitäkään suurempiin ostoksiin. Tästä syystä verkkokaupan ja ”offline”-kaupan hinnanero on ollut eräissä tuoteryhmissä merkittävä ja tämä on suureksi osaksi selittänyt verkkokaupan kasvua.

Samalla ulkomaalainen verkkokauppa on kuitenkin aiheuttanut harmaita hiuksia Venäjän budjettipäättäjille ja vähittäiskauppasektorille: verkkokaupan tuonti ja arvonlisäverot ovat jääneet valtiolta saamatta ja verkkokauppa on synnyttänyt myös harmaata maahantuontia. Eräät jälleenmyyjät ovat nimittäin tiettävästi organisoineet yksityishenkilöistä muodostettuja ”tuontirenkaita”, joiden avulla maahan on verkkokaupan kautta tuotu verot kiertämällä runsaasti tavaraa jälleenmyytiin. Matkapuhelinketju Eurosetin toimitusjohtaja Aleksander Malisin mukaan tällaisen Verkkokauppavetoisen harmaan tuonnin osuus esimerkiksi matkapuhelimissa on ollut peräti 7-10 prosenttia markkinoista. Ei siis ihme, että verkkokaupan kiristämistä ovat ajaneet niin talousministeriö, kuin myös venäläiset ja Venäjälle tytäryhtiönsä perustaneet ulkomaalaiset verkkokaupat.

Viime kuukausina päättäjien tahoilta onkin alkanut kuulua vaatimuksia, joiden mukaan verkkokaupan verotusta pitäisi kiristää lähemmäksi kansainvälisiä normeja. Tammikuun puolivälissä Tulli ehtikin jo kiristää verkkokaupan tulliselvitysehtoja, jolloin mm. kuriiriyhtiöt FedEx ja DHL Express totesivat, että verkkokauppaostosten toimittaminen yksityishenkilöille ei kiristysten jälkeen olisi enää kannattavaa. 27. tammikuuta Venäjän talousministeriö ja finanssiministeriö puolestaan pääsivät sopuun verkkokaupan tullittoman tuonnin verorajan laskemisesta tuhannesta eurosta 150 dollariin. Venäjän uudet tullimääräykset asettuisivat siis varsin lähelle omia käytäntöjämme, joissa EU-maiden ulkopuolelta ostettuihin yli 150 euron tuoteostoihin lisätään ALV ja noin 0-22 prosentin tuontitulli. Tässä vaiheessa Venäjälle tilattavien verkko-ostosten tuontiverojen suuruudesta ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta alustavien arvioiden mukaan ne asettuisivat noin 1-10 prosenttiin.

Nämä uudistukset saattavat aiheuttaa pettymyksiä Venäjän verkkokaupan kasvun ja liberaalin veropolitiikan varaan panostaneille ulkomaalaisille verkkokaupoille. Kun yli 150 dollarin ostoksista menetetään verottomuuden tuoma hyöty, venäläisten verkkokaupparuplien virta voi kääntyä yhä enenevissä määrin kohti kotimaisia verkkokauppoja, joissa toimitusajat ja palautuskäytännöt ovat ulkomaalaisia verkkokauppoja nopeammat. Sen sijaan Suomen matkailun kannalta verkkokaupan kiristyminen saattaa olla jopa myönteinen asia: Venäläiset matkailijat voivat edelleen tuoda alle 1500 euron ostoksensa verovapaasti Suomesta Venäjälle ja verkkokaupan verokiristykset Venäjällä saattavatkin osaltaan piristää lähialueilta Suomeen suuntautuvaa ostosmatkailua.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?