Twitter

Missä mennään Suomen venäläismatkailussa?

Suomeen suuntautuvan venäläismatkailun kehitysluvut ovat viime vuosina olleet matkailuelinkeinon näkökulmasta mukavaa katseltavaa. Venäjän talouden taantumavuoden 2009 jälkeen venäläismatkailu on kasvanut ripeässä tahdissa: ennätyskasvu nähtiin vuonna 2011, jolloin venäläisten Suomeen tekemien matkojen määrä kasvoi peräti 30 %. Merkittävä kasvua selittävä tekijä tuolloin oli Venäjän tullin tekemät helpotukset matkustajatuonnin rajoituksiin, mitkä kasvattivat erityisesti ostosmatkailua.

Kovan kasvun jälkeen hidastuminen

Vuoden 2011 jälkeen matkailun kasvu on kuitenkin hidastunut. Alustavien ennusteiden mukaan venäläismatkailu kasvoi viime vuonna ”enää” noin yhdeksän prosenttia. Samaan aikaan venäläisten kaikkien ulkomaanmatkojen määrä kasvoi kuitenkin 14 prosenttia. Kulunut vuosi olikin ensimmäinen sitten vuoden 2005, kun venäläisten matkat Suomeen kasvoivat merkittävästi vähemmän verrattuna venäläisten kaikkiin ulkomaanmatkojen määrään.

2000-luvun puolivälissä venäläisten Suomen matkailun kasvun hidastumiseen vaikutti mm. ruplan heikkeneminen euroon ja dollariin nähden. Ruplan kurssi on alkanut heikentyä myös viime keväästä lähtien, mutta kuluvalle vuodelle kurssin voimakasta muutosta suhteessa euroon ei asiantuntijoiden mukaan ole nähtävissä. Sen sijaan ruplan kurssiin suhteessa dollariin on odotettavissa heikkenemistä. Ruplan kurssimuutoksilla ja Suomeen suuntautuvien matkojen määrien kehityksellä on olemassa suuntaa-antavaa korrelaatiota.

Viro vetää venäläisiä

Viime vuonna on ollut havaittavissa myös tiettyjä merkkejä venäläismatkailun painopisteiden muutoksista. Vertailukohdaksi voidaan ottaa esimerkiksi Viro, jonne venäläismatkailun kasvu on kiihtynyt vuoden 2013 kolmena ensimmäisenä vuosineljänneksenä. Tuona ajanjaksona venäläisten Viron-matkat kasvoivat peräti 23 %. Virolaisissa tiedotusvälineissä olleiden uutisten mukaan myös venäläisten joulu- ja uuden vuoden sesongin matkailu on lisääntynyt vahvasti vuoden takaisesta.

Viron matkailun suosion kasvua voidaan selittää esimerkiksi Venäjän talouskasvun hidastumisena, jonka myötä taloudellisesti epävarmempina aikoina turistit pyrkivät valitsemaan aiempaa edullisempia lomailu- tai ostosmatkailukohteita. Tämä ilmiö näkyi esimerkiksi Venäjän talouden taantumavuonna 2009, jolloin venäläisten Viron matkailu kasvoi voimakkaasti kaikkina niinä neljänä vuosineljänneksenä, kun Venäjän BKT sukelsi. Kun BKT kääntyi taas nousuun vuonna 2010, Viron matkailu kääntyi puolestaan laskuun.

Talouden taantumalla lienee osansa myös tässä tapauksessa, mutta kaikkea sillä ei kuitenkaan voi selittää. Selitystä ei tue myöskään se tosiasia, että alustavien arvioiden mukaan Viron lisäksi myös kaukomatkakohteet, kuten Turkki, Egypti, Thaimaa, Kreikka ja Espanja kasvattivat viime vuonna suosiotaan Suomea enemmän. Merkit viittaisivatkin siihen, että Venäjän talouden taantuminen ei ainakaan vielä ole vaikuttanut kovin merkittävästi mikrotalouteen, eikä ainakaan kotitalouksien matkailupäätöksiin.

Viron suosion kasvun syitä voidaan selittää myös muilla tekijöillä, kuten esimerkiksi yleisellä palvelu- ja ostostarjonnan kehittymisellä, Pietarin ja Viron välisten juna- ja bussireittien tarjonnan lisääntymisellä, virolasten kohentuneella suhtautumisella venäläismatkailijoihin tai pari vuotta sitten Virossa käyttöön otetun GoSwift -rajajonotusjärjestelmän vaikutuksilla. Viron läheisyys, edullisuus ja venäjänkielisen palveluhenkilökunnan saatavuus yhdistettynä edellä mainittuihin seikkoihin, ovat nähtävästi avanneet erityisesti pietarilaisille ostosmatkailijoille ja lähialuelomailijoille kilpailukykyisen vaihtoehdon Suomen rinnalle.

Suomeen ja Viroon suuntautuvat venäläismatkailun muutokset viime vuonna saattavatkin kieliä ennen kaikkea lokaalisista matkailun painopisteiden siirtymisistä, jota Venäjän talouden taantuminen on osaltaan vahvistanut. On vielä aikaista sanoa, onko tämä pysyvämpi trendi vai johtuuko se erityisesti talouden heikkenemisestä.

Muutosten mahdolliset syyt

Vastavuoroisesti voidaan kysyä, onko myös rajan tällä puolen sellaisia tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa matkailun kasvun hidastumiseen erityisesti kuluneen vuoden aikana. Ovatko esimerkiksi Suomen ja Venäjän väliset rajajonot aiheuttaneet sen, että omilla autoillaan matkustavat Pietarilaiset suuntaavat mieluummin Viroon, jossa rajan yli pääsee käytännössä jonottamatta ylitysajan etukäteen varaamalla? Ovatko Suomen matkailuelinkeinojen tarjoamat palvelut kyenneet vastaamaan matkailijoiden muuttuviin odotuksiin? Kokevatko venäläiset, että Suomessa on jo liikaakin maanmiehiä, minkä myötä matkailemisesta häviää ripaus erikoisuutta, yksilöllisyyttä ja prestiisiarvoa? Onko suhtautumisessa venäläismatkailijoihin Suomessa tapahtunut jotain muutoksia? Onko Suomi matkakohteena lähestymässä venäläismatkailun näkökulmasta jo kyllästymispistettään?

Kysymykset ovat tässä vaiheessa vielä spekulatiivisia. Selkeitä yksittäisiä syitä, joita voisi varmuudella ja perustellen eritellä, on vaikea osoittaa. On tärkeää muistaa myös se, että vuoden aikana tapahtuneilla muutoksilla ei vielä kovin kummoisesti pysty tulevaisuuden trendejä ennustamaan. Muuttujiakin on useita: Esimerkiksi rajanylityksen infrastruktuurin kehittämistoimenpiteet saattavat tuoda Suomen ja Venäjän väliseen rajanylitykseen helpotuksia jo tämän vuoden aikana: vilkkaimmille suomalaisille raja-asemille ollaan rakentamassa rajanylitystä nopeuttavia tarkastuskaistoja ja myös sähköistä rajajonotusta ollaan ottamassa käyttöön. Venäjän hallituksen suunnittelemat tiukennukset ulkomailta tehtäville verkkokauppaostoksille saattavat puolestaan houkutella lisää ostosmatkailijoita Suomeen.

Toisaalta taas esimerkiksi Venäjän WTO-jäsenyys ja siirtymäaikana asteittain alenevat tuontitullit saattavat vaikuttaa siihen, että läntisten tuontitavaroiden, esimeriksi vaatteiden ja elintarvikkeiden hinnanerot Pietarissa ja Suomessa voivat tulevaisuudessa kaventua. Myös ruplan kurssin heikkeneminen edelleen voi vaikuttaa matkustamiseen. Vuoden 2013 aikana ruplan eurokurssi heikkeni noin 12 %. Mikäli esimerkiksi öljyn hinnassa ei tule olemaan merkittäviä vaihteluita, ruplan ja euron vaihtosuhteessa ei asiantuntijoiden mukaan olisi enää odotettavissa kovin suuria muutoksia. Tähänkin vaikuttavat kuitenkin useat muuttujat.

Vuoden 2009 taantuman vaikutus

Vaikka Suomeen suuntautuvan venäläismatkailun kasvu on hidastunut, syytä vakavaan huoleen vielä ole. Matkailun kasvun hidastuminen saattaa nimittäin osin johtua vuoden 2009 taantuman aiheuttaneesta notkahduksesta ja sen korjausliikkeestä seuraavana parina vuonna. Vuonna 2013 lienee siis palailtu vain ”normaalille” kasvu-uralle. Suomella on pietarilaisten keskuudessa myös edelleen vetovoimaa: viime vuonna tekemämme haastattelututkimuksen mukaan Suomi on pietarilaisten keskuudessa kolmanneksi kiinnostavin matkakohde kysyttäessä spontaanisti, “Mihin maahan haluaisitte matkustaa, jos voisitte valita matkakohteen vapaasti?”.

Vaikka siis suurempaa huolen aihetta ei vielä ole, nyt on aiempaa tärkeämpää seurata tilannetta, analysoida venäläismatkailun painopisteiden muutoksia ja miettiä uusia toimenpiteitä matkailuelinkeinojen elinvoiman ja tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi erityisesti myös siksi, että Virosta on ainakin viime vuoden kehityksen valossa tulossa Suomelle yhä merkittävämpi kilpailija venäläismatkailijoista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Salasana hukassa?