Twitter

Georgialaisviinit palasivat venäläisiin maitokauppoihin

  • chat

Venäjän ja Georgian välisille poliittisille kiistoille viime vuosina makunsa ja vivahteensa antaneet georgialaiset viinit ja mineraalivedet ovat palanneet takaisin venäläiskauppojen hyllyille. Tuontikiellossa olleita georgialaisia mineraalivesiä on toimitettu kauppoihin jo kuluneella viikolla ja ensimmäiset viinierät on luvattu rahdata Venäjälle kuukauden sisällä.

Georgialaiset viinit, konjakit, mineraalivedet ja maataloustuotteet ehtivät olla Venäjän tuontikiellossa seitsemän vuotta. Tuontikiellon syyksi ilmoitettiin virallisesti tuotteiden huono laatu ja niistä tavatut torjunta-ainejäämät, mutta kiellon todellisten syiden arvioidaan olleen poliittisia ja johtuneen maiden tulehtuneiksi ajautuneista suhteista 2000-luvulla.

Takaisku viinintuottajille

Tuontikielto oli erityisesti georgialaisille viinintuottajille kova takaisku, sillä ennen tuontikiellon astumista voimaan peräti 80% Georgiassa tuotetuista viineistä vietiin pohjoisnaapuriin. Tuontikieltolistalle joutuivat viinien lisäksi myös konjakit ja mineraalivedet – maineikkaampana jo neuvostomatkailun ajoilta suomalaisturisteillekin tutuksi tullut ja makunsa puolesta kummastustakin herättänyt Borjomi.

Venäjän julistama tuontikielto aiheutti Georgian hallituksessa odotetusti väkevän reaktion. Tuontikiellon astuttua voimaan presidentti Mihail Saakashvili antoi sen aikaiselle puolustusministeri (!) Irakli Okruashvilille tehtäväksi löytää georgialaisille viineille uusia markkinoita Venäjän ulkopuolelta. Tehtävä ei kuitenkaan osoittautunut helpoksi. Perehdyttyään maan viinituotantoon pohjasakkaa myöden Okurashvili joutui toteamaan, että venäläisten tuontikielto ei ollut täysin perusteeton: maassa valmistettiin runsaasti huonolaatuista viiniä, joka ei ministerin mukaan ”olisi voinut mennä kaupaksi Euroopassa”. Georgialaisviinien menekkiä Venäjällä Okruashvili selitti puolestaan sillä, että ”Venäjällä käy kaupaksi vaikka uloste”.

”Suurin osa georgialaisista viinintuottajista yritti vedättää Venäjän markkinoita viemällä sinne viinejä, joita eivät onnistuneet myymään Euroopassa, sillä Venäjällä – pyydän anteeksi ilmaisuani – käy kaupaksi vaikka uloste.”

Ministerin julkisuudessa lausuma kommentti aiheutti valtaisan vastalauseryöpyn Venäjällä ja heikensi maiden muutoinkin äärimmilleen tulehtuneita suhteita entisestään. Jo saman vuoden aikana Okruashvili ajautui tosin myös presidentti Saakashvilin vahvaan epäsuosioon: hän sai 11-vuoden vankeustuomion korruptiosta syytettynä ja joutui lopulta pakenemaan maasta. Vuonna 2008 ex-ministerille myönnettiin poliittinen turvapaikka Ranskasta.

Tuontikiellon poliittiset vaikutukset olivat konkreettisia. Protestina tuontikiellolle Georgia erosi  IVY:stä ja tuontikieltoa käytettiin myös yhtenä vahvimmista argumenteista, kun Georgia viimeisten maiden joukossa vastusti Venäjän liittymistä maailmankauppajärjestö WTO:hon.

Mineraalivesi Borjomi

Maineikkain tuontikieltoon joutunut georgialaistuote oli jo neuvostoajoilta tunnettu ja suosittu mineraalivesi Borjomi. Ennen pannaan joutumistaan Borjomi Venäjän oli kolmanneksi eniten myyty mineraalivesi ja myynnin arvossa mitattuna selkeä ykkönen. Brändin omistaneen IDS Borjomi –yhtiön tuotannosta noin 60% myytiin Venäjälle, joten tuontikielto kirpaisi myös Borjomia ja yhtiö joutuikin etsimään uusia janoisia asiakkaita Keski-Aasian ja Euroopan markkinoilta.

Yhtiön omistussuhteet olivat 2000-luvulla hämärät ja vähintään sekavat. Venäjän syyttäjäviranomaisten mukaan Hollannissa rekisteröidyn IDS Borjomin olisi omistanut kaksi Neitsytsaarille sijoitettua rahastoa, joista toisen olisi omistanut Gibraltarille rekisteröity NWVF, joka puolestaan olisi kuulunut venäläiselle oligarkki Boris Berezovskille ja hänen hämäräperäiselle georgialaisliikekumppanilleen Badri Patarkatsishvilille. Venäjän 1990-luvun yksityistämisprosesseissa miljardiomaisuuden tahkonnut Patarkatsishvili omisti Goergiassa televisiokanavan, rahoitti aktiivisesti presidentti Mihail Saakashvilin vastaista oppositiota ja menehtyi äkillisesti sydänkohtaukseen hämäriksi jääneissä olosuhteissa Lontoossa vuonna 2008. Jo aiemmin mainittu Georgian ex-puolustusministeri Irakli Okruashvili syytti Mihail Saakashviliä poliittisen opponenttinsa likvidoimisesta.

Hävittyään pitkäkestoisen ja kalliin oikeustaistelunsa entistä liikekumppania Roman Abramovitshia vastaan, sekä hieman aiemmin ”maailman kalleimman avioero-oikeudenkäynnin” ex-vaimoaan vastaan, Boris Berezovski alkoi viime vuonna realisoida aktiivisesti omaisuuttaan. Niinpä myyntilistalle joutui elokuussa 2012 myös Badri Patarkatsishvilin perillisten sekä Boris Berezovskiin sidonnaisten yhtiöiden omistama IDS Borjomi. Hieman yllättäen yhtiön osti venäläinen sijoitusyhtiö Alfa Group arviolta noin 250 – 300 miljoonalla eurolla. Jo paria kuukautta aiemmin Venäjän viranomaiset olivat arvioineet, että Borjomin tuontikielto saatettaisiin lähiaikoina purkaa.

Kuluvan vuoden helmikuussa Georgian viinituottajien liiton johtaja Levan Lavitashvili ja Venäjän johtava terveysviranomainen Gennadi Onishenko istahtivatkin saman pöydän ääreen Moskovassa, kilistivät laseja ja sopivat georgialaisten elintarvikkeiden maahantuontikiellon purkamisesta kuluvan kevään aikana. Luvattu ja tehty! Pian Venäjällä virtaa taas huumaavan makea georgialaisviini ja kohmelopäivien tuskaa helpottaa jääkylmä Borjomi. Myös Georgialaiset maataloustuottajat ottivat uutisen tyytyväisyydellä vastaan ja jo kesäkuukausiksi Venäjälle on luvattu toimittaa ainakin hunajaa ja sitrushedelmiä.

Vaikka maiden väliset suhteet ovat edelleen hyiset, on tuontikiellon purkaminen kuitenkin ensimmäinen osoitus suhteiden normalisoitumisprosessin alkamisesta.

Salasana hukassa?