Twitter

Golos, Levada-keskus ja kansalaisjärjestöjen ulkomainen rahoitus

  • chat

Viime vuoden elokuussa Venäjällä hyväksytty muutos lakiin kansalaisjärjestöjen toiminnasta velvoittaa kaikki Venäjällä toimivat poliittiset ja ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt joutuvat ilmoittamaan ulkomaisesta rahoituksestaan Venäjän oikeusministeriölle.

Viime päivien aikana oikeusministeriö on saanut sähköpostiinsa yhteydenottoja, joissa vaaditaan oikeusministeriötä selvittämään, saavatko vaalitarkkailijajärjestö Golos ja – hieman yllättäen – myös tutkimuslaitos Levada-keskus ulkomaalaista rahoitusta. Ministeriö on saanut asiasta yhteensä 470 yhteydenottoa, joista 120 on koskenut Golosia ja 350 Levada-keskusta. Yhteydenotoissa epäillään, että kyseiset järjestöt saavat toiminnalleen rahoitusta ulkomailta ja pyydetään asiasta selvitystä, oikeusministeriön edustaja kertoi uutistoimisto RIA Novostille.

Golos on ollut yksi yhdysvaltain hallituksen kehitysapurahasto USAID:in avunsaajista. Golosin toiminnanjohtajan sijaisen Grigori Melkonjantsin mukaan aiemmin noin puolet järjestön toiminta-avustuksista tuli Yhdysvalloista. Rahoilla on koordinoitu muun muassa vaalitarkkailijatoimintaa Venäjän parlamentin- ja presidentinvaaleissa. Yhdysvaltalainen rahoitus on tehnyt Golosista silmätikun erityisesti hallinnolle myönteisissä tiedotusvälineissä. Golosin mukaan amerikkalaisrahoitus olisi kuitenkin päättynyt, kun USAID ilmoitti lopettavansa toimintansa Venäjällä viime vuoden loppupuolella. Talouslehti RBC:lle antamassaan haastattelussa Melkonjants kuitenkin vakuutti, että dollarihanojen sulkeutuminen ei sanottavammin tule vaikuttamaan järjestön toimintaan.

Levada-keskuksen syyttäminen ulkomaisen rahoituksen saajaksi on sen sijaan hieman yllättävämpää. Kolmesta siteeratuimmasta tutkimuslaitoksesta Levada-keskusta on tavallisesti pidetty kaikista riippumattomimpana. Esimerkiksi keskuksen ovensuukyselyt ja vallanpitäjien kannatusarviot ovat perinteisesti olleet kahta muuta tunnetuinta tutkimuslaitosta alhaisemmat. Liekö tämä sitten saanut jotkut epäilemään, että myös laajasti mediajulkisuutta saavaa tutkimuslaitosta rahoitettaisi ulkomailta.

Oikeusministeriön saamat asiaan liittyvät nimettömät yhteydenotot saattavat liittyvä LDPR-puolueen kansanedustajan Vladimir Osjannikovin viime viikolla esittämään tekemäänselvityspyyntöön Golosin ulkomaisesta rahoituksesta. Ovsjannikovin mukaan Golos olisi saanut toiminnalleen ulkomaista rahoitusta ainakin yhdysvaltalaiselta demokratiaa edistävältä NED-rahastolta, Euroopan komissiolta sekä Ison-Britannian suurlähetystöltä. Golosin toiminnanjohtaja Lilia Shibanova vastasi kansanedustajalle, että Golos oli saanut rahoitusta Ison-Britannian suurlähetystöltä vielä vuonna 2012, mutta että sittemmin rahoituksesta on luovuttu. Sähköpostikampanja Oikeusministeriöön saattaakin siis liittyä Ovsjannikovin selvityspyynnön tukemiseen.

Ainakaan tässä vaiheessa Golosista ja Levada-keskuksesta jätetyt ilmoitukset eivät kuitenkaan ole johtamassa jatkotoimenpiteisiin Oikeusministeriön taholta. Oikeusministeriön edustajan mukaan tarkempaan syyniin ryhdytään vain sellaisissa tapauksissa, joissa järjestöjä on aihetta epäillä ääritoiminnasta. Oikeusministeriön mukaan Golosin ja Levada-keskuksen osalta tällaista epäilyä ei ole.

Lisäksi Oikeusministeriö on esittänyt epäilyksensä siitä, että tuoreimmat yhteydenotot olisi ”masinoitu”. ”Kaikki yhteydenotot on lähetetty sähköpostilla, eikä niissä ole ollut mitään yhteystietoja”, oikeusministeriön edustaja kertoi RIA Novostille.

Kansalaisjärjestölain tiukennusten voimaanastumisesta on nyt kulunut pian puoli vuotta. Tällä hetkellä oikeusministeriö käy läpi kansalaisjärjestöjen ilmoituksia rahoituksestaan. Mikäli järjestön todetaan saavan ulkomaista rahoitusta ja ei ole ilmoittautunut ulkomaisen rahoituksen saajaksi, annetaan järjestölle ensin varoitus. Tämän jälkeen oikeusministeriö vaatii järjestöä oikeusteitse ilmoittautumaan ulkomaalaisen rahoituksen saajaksi, Oikeusministeriöstä kerrotaan verkkolehti Lentalle.

Salasana hukassa?