Twitter

Venäläismatkailun tulevaisuus ja viisumivapauden haasteet

  • chat

Venäläismatkailun osuus on erityisesti 2000-luvulla noussut merkittävään asemaan Suomen matkailu- ja palvelusektorin kannalta. Vuonna 2010 venäläismatkailijat jättivät Suomeen yhteensä 650 miljoona euroa ja viime vuonna suomalaisten vähittäiskauppojen kokonaisliikevaihdosta jo runsas prosentti tuli venäläisten matkailijoiden ostoista. Matkailun vaikutus on voimakasta erityisesti raja-alueilla: esimerkiksi Lappeenrannassa venäläisten matkailijoiden verovapaiden ostosten osuus vähittäiskaupan myynnistä oli vuonna 2010 jo yli 7 %. Otettaessa huomioon myös muut kuin verovapaat ostokset, osuus nousee vielä selvästi suuremmaksi.

Viisumivapauden haasteet ja mahdollisuudet

Nykyisillä trendeillä tarkasteltuna Suomeen suuntautuva venäläismatkailu näyttäisi jatkavan kasvuaan myös tulevaisuudessa. Erityisen mielenkiintoinen ja merkittävä asia on mahdollisen viisumivapauden mukanaan tuomat haasteet ja niihin varautuminen. Eräiden arvioiden mukaan viisumivapaus jopa 2-2,5-kertaistaisi nykyiset rajaylitysten määrät, mikä tarkoittaisi nykyiseen verrattuna noin miljardin euron vuosittaisia lisätuloja Suomen kansantaloudelle.

Kyseessä on haaste ja mahdollisuus, johon on valmistauduttava ajoissa. Esimerkiksi rajaviranomaisten resurssit eivät nykyisellään ole riittävät kasvaville rajanylitysmäärille. Keskustelun herättämistä näihin virkamaisresursseihin kohdistuvista haasteista on vaatinut muun muassa SAK. Järjestö toteaa, että jo nyt itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteetit ovat äärirajoilla.

Kysymykset

Mahdolliseen viisumivapauteen liittyy resurssi- ja turvallisuuskysymysten lisäksi myös muita kysymyksiä, joita esimerkiksi suomalaisten matkailu- ja palvelusektorin tulisi lähivuosina ottaa huomioon: Miten Suomen suosio venäläisten suosikkimatkailumaana saadaan varmistettua ja ylläpidettyä? Riittävätkö matkailupalvelujen kapasiteetti ja onko palvelujen tarjonta kilpailukykyistä muihin matkakohteisiin verrattuna myös tulevaisuudessa? Mikä tulee olemaan Suomen rooli matkailun kauttakulkumaana (esimerkiksi lentoyhteydet) ja mikä merkitys tulisi olemaan sillä, että viisumivapauden toteutuessa ns. ”viisuminavausmatkat” Suomeen loppuisivat? Mitkä ovat niitä Suomen vahvuuksia, joita esimerkiksi Venäjälle suuntautuneessa matkailumarkkinoinnissa tulisi korostaa? Minkälainen Suomen matkailunmarkkinointistrategian tulisi olla tulevaisuudessa?

Ehdotukset

Tärkeä ja ajankohtainen viisumivapauskeskustelu on Suomessa vähitellen käynnistynyt. Asiaan otti viimeksi kantaa muun muassa elinkeinoministeri Jyri Häkämies, joka ehdotti, että viisumivapautta voisi kokeilla kolmen vuorokauden säännön puitteissa myös Allegro-junissa. Venäjän kunniakonsuli Pauli Saapunki puolestaan on ehdottanut vastaavanlaista käytäntöä pohjoisten lähialueiden välillä.

Nykyiselläänhän vastaavanlainen 72-tunnin sääntöön viisumivapaus toteutuu yksipuolisesti Pietariin matkustavien risteilymatkustajien osalta. Toiseen suuntaan suuntautuvaan risteilyturismiin taas tuli takapakkia sen jälkeen kun EU-komissio päätyi vaatimaan venäläisille Itämeren risteilymatkustajille perusteellista ulkorajatarkastusta reitin jokaisessa satamassa, eikä vain ensimmäisessä EU-satamassa eli Helsingissä. Voisiko tästä huolimatta 72-tunnin sääntöä kokeilla Pietarin ja Helsingin välisessä risteilymatkustamisessa myös venäläisten osalta?

Venäläisten matkailuun tulevaisuudessa liittyvät kysymykset ovat juuri nyt ajankohtaisia. Suomessa on useita tahoja, jotka ovat asian kanssa tekemisissä. Seuraavassa joitain niistä:

– Tilastokeskus (mm. tilastoi matkustajavirtaa)
– Tulli- ja rajavartiolaitokset: Tulli.fi ja Raja.fi
– Matkailun edistämiskeskus (matkailumarkkinointi): Mek.fi ja Visitfinland.com
– Ulkoasiainministeriö
– Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti: Rusin.fi ja Info-finlandia.ru
– Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy (Haastattelee venäläisiä rajanylittäjiä)

Näiden lisäksi on tietysti myös joukko muita koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä alueellisia elinkeinoelämä- ja matkailuorganisaatioita. Yliopistossa tehdyistä tutkimuksista mainittakoon esimerkkinä kotiyliopistoni ElämysPirkka –hanke, jonka puitteissa muun muassa selviteltiin Pirkanmaalle suuntautuvan venäläismatkailun tulevaisuudennäkymiä.

Asiantuntijakeskustelun ja tutkimuksen tarve

Toimijoita on runsaasti myös yllämainittujen lisäksi. Olisikin korkea aika yhdistää voimia ja ryhtyä todenteolla toteuttamaan viisumivapauden mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää tutkimusta ja asiantuntijakeskustelua. Niiden kysymysten lisäksi, joita aiemmin esitin, on olemassa myös joukko muita merkittäviä asioita joita tämän prosessin yhteydessä tulee selvittää. Suomalaisilla Venäjä-asiantuntijaorganisaatioilla, tutkimuslaitoksilla, poliitikoilla ja viranomaisilla tulisi olla tässä asiassa olla aktiivinen rooli. Asia on ajankohtainen, koska mitä pitempään vitkastellaan, sitä kovempi kiire tulee silloin, kun mahdollinen päätös viisumivapaudesta astuu voimaan.

Lue myös:

Salasana hukassa?